Antero Lattu – kunnanvaltuutettu, Imatra

Etelä-Karjalassa riittää pohdittavaa kuntien elinvoiman parantamiseksi

25.3.2017 Ei kommentteja

Suomen Kuvalehden (17.3.2017) tekemä kuntien kuntoindeksi jakaa Suomen kunnat viiteen n. 60 kuntaa kattavaan ryhmään. Parhaimmat kunnat saivat 5 tähteä ja heikoimmat saivat vain yhden ”säälitähden”. Lehti käytti 18. muuttujaa, mitkä jaettiin väestö-, elinvoima- ja kuntatalousindekseiksi. Imatran sai kolmella tähdellä sijan 137, Lappeenranta neljällä tähdellä sijan 104, 297 kunnan joukossa. Keskikastin kunnilla on ratkaisun avaimet käsissään. Hyvällä kunta- ja maakuntapolitiikalla on mahdollisuus nousta listalla ja huonolla hoidolla liukua elinvoiman hiipuessa yhden tähden kunnaksi, monien Pohjois-Karjalan kuntien joukkoon.

Imatra nousi taloudenpidossaan kiitettävälle sijaluvulle 39, väestöindeksin sija oli tyydyttävä 122, mutta heikko sijaluku 256 elinvoimaindeksissä pudotti Imatran neljän tähden kuntien ryhmästä. Imatran sijainti pääväylien äärellä kaakkoisessa Suomessa ei ole huono. Ulkoiset elinvoimatekijämme ovat pääosin kunnossa ja hyvin hoidetulla kunnan ja maakunnan sisäisillä elinvoimatekijöillä potentiaalimme riittää nousuun viiden tähden kunnaksi tulevilla valtuustokausilla. Kunnan sijainti olikin lähes poikkeuksetta keskeisin elinvoimatekijä. Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja maaseudulla kaukana keskuskaupungeista sijaitsevan kunnan on vaikea pärjätä kilpailussa kuntiin elinvoimaa tuovista yrityksistä eteläisen Suomen ja erityisesti rannikkoalueen kanssa. Maamme joka kolkka ei ole elinkelpoinen, joten tavoite koko Suomen pitämiseksi asuttuna on samalla tavoite pitää osa väestöstä köyhinä ja syrjäytyneinä.

Kunnan sisäiseen elinvoimaan voimme itse vaikuttaa. Kykymme yhteistyöhön oikean suuntaisine ja oikea-aikaisine päätöksineen oman kunnan lisäksi myös naapurikuntien valtuustoissa vaikuttavien puolueiden kanssa on ratkaisevaa. Etelä-Karjalassa on erityisesti Imatran ja Lappeenrannan päättäjien parannettava yhteistyötä, riisuttava vanhat historian kiristämät valjaat ja valittava keinot, millä koko Etelä-Karjala saa lisättyä elinvoimaansa. Kuntien välinen yhteistyö vaatii kaikilta uudenlaista asennetta valtuustosaleissa, minun vaalilupaukseni velvoittaa nykyistä huomattavasti parempaan yhteistyön tekemiseen.

Antero Lattu, sd. ehdolla valtuustoon
insinööri, Imatra

Lehtiartikkelit, Yhteiskunta

Myös demokratian edut on tunnustettava

25.3.2017 Ei kommentteja

25.11.2016 Etelä-Saimaa ja Uutisvuoksi

Tulkitsen Matti Räsäsen kirjoituksen ”Tosiasiat pitää tunnustaa” (ES 21.11.) enemmän populismia suosivaksi ja demokratiaa hylkiväksi kuin päinvastoin. Aika raadollista tekstiä, jossa hyödynnetään populismin periaatteita ja kirjoitus voidaan sellaisenaan tulkita ainakin osittain populismiksi. Kirjoituksessa on nostettu selektiivisesti esiin muutamia tosiasioita, ja tuomitaan niiden perusteella demokratiaa puolustavat puolueet kansanvallan vastustajiksi.

Vastaavia etuja emme saa irrottautumalla EU:sta tai liittymällä muihin blokkeihin.
Olen samaa mieltä siitä, että Suomessa oppositiossa olevat puolueet ovat vuosikymmeniä noudattaneet politiikka, jonka tavoitteena on hallituksen kaataminen. Tätä oppositiopolitiikka puolustavat viittaavat usein vanhojen ja kokeneiden poliitikkojen neuvoihin oikeasta oppositiopolitiikasta. Tämän kaltaista oppositiopolitiikkaa toivoo vieläkin osa poliitikoista, vaikka se kumpuaa vanhoillisesta ja pölyttyneestä aatemaailmasta ja toimii vastoin kansakunnan enemmistön etua — olipa hallituksessa oikeisto- tai vasemmistoenemmistö.

Tosiasiat on tunnustettava, ja siksi nostan esiin Lasse Lehtisen kolumnin ”Herrat vastaan narrit” 19.11. Ilta-Sanomissa. Se kannattaa lukea ja arkistoida. Lehtinen kysyy, pitäisikö politiikan eliitti hajottaa ja noudattaa suurinta mahdollista demokratiaa valitsemalla kansanedustajat arpomalla. Lehtinen myös vastaa asiaan samassa kappaleessa. Tuskin, saisimme vain vielä enemmän populisteja. Puolueseulan kautta kulkeneet ovat kuitenkin keskivertoäänestäjää harkitsevampia toimissaan. Olen Lasse Lehtisen kanssa samaa mieltä.
Myös EU komissaari Jyrki Katainen tuomitsi populismin monien medioiden edessä 18.11. Katainen puhui täyttä asiaa ja toi esiin kaikille ymmärrettävällä kielellä EU:n edut Suomelle. Vastaavia etuja emme saa irrottautumalla EU:sta tai liittymällä muihin blokkeihin.

Yritetään muistaa, että populisti antaa ymmärtää, mutta ei ymmärrä antaa. Ei edes sen vertaa, mitä demokraattinen Euroopan Unioni tarjoaa.

Antero Lattu (sd.), Imatra

Lehtiartikkelit, Turvallisuus, Yhteiskunta

Suomen varjeltava läntisen demokratian perintöosaansa

25.3.2017 Ei kommentteja

29.2.2016 Etelä-Saimaa, Uutisvuoksi

Turvallisuuspolitiikkaa ei saa enää jättää vain poliittisen johdon salaiseksi pelikentäksi.

”Maan turvallisuus ei saa olla hallituksen yksinoikeus eikä oppositiopolitiikan lyömäase”

Perehtyminen suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuspolitiikkaan historia-aineiston avulla on välttämätöntä poliittisten päättäjien lisäksi myös yhteiskunnan talouteen merkittävästi vaikuttavien yhtiöiden johtajille. Erittäin toivottavaa on, että valveutuneet kansalaisetkin seuraavat aktiivisesti tapahtumia sekä pystyvät avoimesti keskustelemaan näistä asioista.

Toivottavasti olemme jo ohittaneet Kekkosen aikakauden, jolloin varoiteltiin suomalaisia ulkopoliittisesta sooloilusta ja kehotettiin asettamaan rajat yksityisen kansalaisen ulkopoliittiselle harrastelulle. YYA oli Neuvostoliiton esiin nostama ”miekka”, mikä rajoitti suomalaisten toimintavapautta. Ja mikä nolointa, johtavat poliitikkomme kokoomuksesta kommunisteihin yrittivät tehdä Stalinin Suomelle asettamasta uhkasta hyveen.

Turvallisuuspolitiikka on koko kansan asia, ja siinä on hyvä pitää mielessä marsalkka Mannerheimin sanat: ”Linnoitukset, tykit ja vieras apu eivät auta, ellei joka mies tiedä, että juuri hän seisoo maansa vartijana.” Tässä asiassa poliittisista kannanotoista päättävien on kehitettävä yhteistyötä. Maan turvallisuus ei saa olla hallituksen yksinoikeus eikä oppositiopolitiikan lyömäase.

Jokaisen kansanedustajan, merkittävässä johtavassa asemassa olevan henkilön sekä valveutuneen kansalaisen on syytä perehtyä Suomen historiaan lukemalla kynää ja viivainta käyttäen Paasikiven päiväkirjat, sekä, jos jostakin vielä käsiinsä saa, myös katsoa Matti Tapion 10-osainen tv-näytelmä ”Sodan ja rauhan miehet” vuodelta 1978. Niistä avautuu syyt, jotka aikanaan johtivat Suomen valtion kohtalokkaasti Neuvostoliiton etupiiriin. Niistä myös selviää kolkko kohtalomme, jos joutuisimme uudelleen turvallisuuspoliittisiin neuvotteluihin Venäjän kanssa ilman länsivaltioiden sopimusperusteista tukea.

Yritetään pitää kiitollisena mielessä, että Suomi sai aikanaan Ruotsin kuningaskuntaan kuuluneena perintöosakseen läntisen demokratian, ja sellaisena pysykäämme myös jatkossa.

Antero Lattu (sd.) Imatra

Lehtiartikkelit, SDP

Timo Harakan liito ei riitä puheenjohtajaksi

25.3.2017 Ei kommentteja

19.12.2016 Etelä-Saimaa ja Uutisvuoksi

Timo Harakan päätös asettua ehdolle SDP:n puhejohtajavaaliin Lahden puoluekokouksessa on ennakkohälystä huolimatta yllätys. Positiivinen sellainen. En kuitenkaan usko Harakan mahdollisuuksiin vielä tässä puoluekokouksessa, mutta se on hyvää harjoitusta vuoden 2019 puoluekokoukseen. Antti Rinne voi mennä puoluekokoukseen käytännössä varmana voittajana, onhan hänellä nyt takataskussaan täyskäsi vannoutuneita ”Antin äänestäjiä”.

Puheenjohtajaa ei kannata vaihtaa joka puoluekokouksessa.
Paikallisyhdistyksissä tehtiin valinnat puoluekokousedustajiksi hyvissä ajoin niin, että Rinne saattoi turvallisin mielin ilmoittaa lupauksensa mukaan marraskuussa suostumuksensa asettua ehdolle SDP:n puheenjohtajavaalissa, jos se on tarpeen. Tarve on monien mielestä suuri, ei vain vaalien takia, vaan taustalla on myös aito huoli SDP:n tulevaisuudesta, jos etujärjestöjen valta puolueessa kasvaa. SDP:tä kannattavien keskuudessa on kaikunut myös epäileviä kommentteja Antti Rinteen kyvyistä toimia pääministerinä jos SDP nousee suurimmaksi puolueeksi. Etujärjestöjen neuvotteluhuoneissa opittuja pelisääntöjä ei kannata soveltaa, kun noustaan eduskunnan eteen hallitusta johtavana ministerinä. Se on nähty myös Juha Sipilän alkutaipaleella.

Jo Seinäjoen puoluekokoukseen valmistauduttaessa, kun SDP:n sisäinen kapinaklikki valmistautui kaatamaan silloisen puheenjohtajan Jutta Urpilaisen, suoritettiin Rinteen leirissä sama laskenta. Jaettiin puoluekokousedustajat tässä mielessä varmoihin Antin ja varmoihin Jutan kannattajiin ja niihin, joiden päätöksillä ei pitänyt olla merkitystä. Rinteen piti olla jo tuolloin varma voittaja, ei selvällä erolla mutta kuitenkin. Urpilainen pystyi kuitenkin loistavalla puheellaan ja lavakarismallaan kääntämään monet Rinteen merkkiä rinnassaan kantaneista puolelleen, mutta ei riittävästi ja puheenjohtaja vaihtui. Vaihtuiko suomalaisen yhteiskunnan kannalta parempaan, jää toistaiseksi vastausta vaille.
Puheenjohtajaa ei kannata vaihtaa joka puoluekokouksessa, joten siinäkin mielessä on parempi antaa Antti Rinteelle työrauha. Rinteen on nyt vain voitettava loputkin jäsenistömme ”epäilevät Tuomaat” puolelleen, ilman syrjintää ja omien kannattajien nostamista johtaviin asemiin.

SDP:n tehtävänä on toimia heikommin yhteiskunnassa pärjäävien tukena, ja siihen tarvitaan mukaan suurin osa kansamme keskiluokasta ja sen edessä on myös etujärjestöjen haukkojen nöyrryttävä. Etujärjestöjen, ei työnantaja- eikä työntekijäjärjestöjenkään edut eivät saa talloa työttömien ja muiden heikommin yhteiskunnassamme pärjäävien oikeuksia jalkoihinsa. Siinä on meille demokratian voittoon luottavalle puolueväelle töitä kerrakseen.

Antero Lattu (sd.), Imatra

Lehtiartikkelit, SDP

Keskiluokan unohtaminen vei demarit alamäkeen

25.3.2017 Ei kommentteja

1.5.2015 Helsingin Sanomat, Demari, Etelä-Saimaa, Uutisvuoksi

Tunnettu demarivaikuttaja Lasse Lehtinen evästi SDP:n vaalitappion seurauksista omia ja vieraita 24.4. Verkkouutisten kolumnissaan: ”Hallituksesta paljon toimivampi ilman SDP:tä”. Nyt on perehdyttävä myös SDP:n pitkään jatkuneen alamäen syihin pelkäämättä siitä avautuvia uusia haavoja. Ne paranevat aikanaan, jos puolueen jäsenkunta uskaltaa katsoa avoimin silmin hieman myös taustapeiliin ja hyväksyä tehdyt virheet itse aiheutetuiksi.

Keskituloiset on yhteiskunnan kantava voima, joka elättää myös köyhimmän väestön osan.
Kun Neuvostoliitto romahti sosialistisen kokeilun epäonnistumisen seurauksena, kutistui samalla kommunistinen aatepohja lähes olemattomiin. Neuvostoliiton romahduksen seurauksena häipyi Suomessa demarien vasemmalta puolelta vahva väliseinä, ja koko poliittinen paketti, kokoomuksesta sosiaalidemokraattien vasempaan siipeen, siirtyi muutaman asteen vasemmalle. Keskusta ja kokoomus siirtyivät käytännössä demarien entisiin asemiin.

Demarit tekivät tässä tilanteessa strategisen virheen, kun eivät ymmärtäneet enää riittävän voimakkaasti puolustaa keskituloisen väestön asiaa, vaikka juuri keskituloiset on yhteiskunnan kantava voima, joka elättää myös köyhimmän väestön osan. Varaton ihminen ei toista varatonta pysty taloudellisesti tukemaan.
Siirtymää tuki myös joidenkin vasemman siiven demarien kiire vallata entisten kommunistien ääniä ottamalla harha-askeleita vasemmalle, vaikka Suomessa ei ole demarien vasemmalla puolella riittävästi länsimaisen elämänkatsomuksen omaavaa väkeä.

Osa SDP:n johtoa ei rohkene avoimesti myöntää, että suurin osa sekä nyt että aiemmin demareita äänestäneitä ei ole koskaan ollut sosialisteja, vaan demokraatteja ja kommunistisen järjestelmän hylkijöitä. Aate kommunismin vastustajina kanavoitui vuosikymmeniä parhaiten demarien riveissä, koska kommunistit peitejärjestöineen pitivät demareita kaikkein pahimpina ”luokkapettureina”, lähinnä lakkorikkureihin verrattavina. Nyt erityisesti miespuoliset entiset ”duunaridemarit” ovat uusia isänmaan uhkakuvia puolustaessaan löytäneet kanavansa Timo Soinin joukoista.

Antero Lattu (sd.), Imatra

1 2 3 … 8 Seuraava »