Energiapuheiden sietämätön keveys

23.3.2011 Helsingin Sanomat, Uutipäivä Demari, Etelä-Saimaa…

Sähköä saamme pistorasiasta, se tiedetään. Mutta tiedämmekö, että sähkön syöttö pistorasiaan on muuttunut tunneasiaksi. Näin voi päätellä, jos tutustuu poliittisen johtomme viimepäivien puheisiin energiasta. Selityskin löytyy. Eduskuntavaalit ovat ovella ja suurin osa kansasta suhtautuu kielteisesti ydinvoimaan, vaikkakin myönteisesti jokapäiväiseen pistorasiasta saatavaan sähköön. Siinä on meille haastetta kerrakseen. Anteeksi ei anneta, jos sähköä ei tule kun joulukinkku pitäisi paistaa tai työpaikat siirtyvät varmemman energian maihin.

Mihin hävisi keskustelu fossiilista päästöistä? Saksastakin on tulossa Angela Merkelin johdolla Fukushiman takia hiilen polttaja, koska paljon julkisuutta saanut aurinko- ja tuulienergia eivät täytä teollisuuden tarpeita. Hiilen, öljyn ja maakaasun poltto lisää ilmakehän hiilidioksidin määrää ja aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Runsaat 100 v. sitten kuutiometrissä ilmaa oli hiilidioksidia vain kahvikupillinen, nyt runsas olutpullollinen ja 50-100 v. kuluttua yksi jo litra. Jotain on tehtävä, viestitti tiedeyhteisö ja kansa vaati päättäjiltä ympäristövastuuta.

Seurauksena oli biopolttoainevimma jopa Suomessa, vaikka olimme jo muutenkin bioenergian suurvalta. Energian kokonaiskulutuksestamme 26% tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla, kiitos puunjalostusteollisuuden, fossiilisilla polttoaineilla 47%, ydinvoimalla 19%, turpeella 5% ja loput 3% on tuontisähköä. Kemiallinen sellutehdas on biojalostamo, joten metsät kannattaa hyödyntää puunjalostusteollisuudessa.


(suurempi kuva)

Jos teollisuus hävitetään Suomesta häilyvän energiapolitiikan ja risupakettien seurauksena, on kohtalomme kolkko. Me tarvitsemme ydinvoimaa myös tulevaisuudessa.

Harrisburg, Tshernobyl tai Fukushima eivät pysäytä ydinvoimaloiden rakentamista maailmalla, joten kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n on tehostettava toimintaansa. Säännölliset ydinvoimaloiden julkiset auditoinnit ja kansainvälisesti langetettavat sanktiot puutteista on saatava keskeiseksi osaksi IAEA:n toimintaa, muuten joudumme jatkossakin kärsimään huolimattomuuden tai luonnonmullistusten aiheuttamista katastrofeista.

Antero Lattu sd.
insinööri
Imatra

Kuva: Idea go / FreeDigitalPhotos.net

You may also like