8.10.2014 Etelä-Saimaa, Uutisvuoksi
Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk.) on kolannut Etelä-Karjalan kuntaliitosselvityksen perusteet läävän nurkkaan. Tiilikainen ei löydä esitetystä kahden kunnan mallista taloudellista tai toiminnallista hyvää. Ei edes koko Etelä-Karjalan kattava yhden kunnan malli saa kepun äänitorvea soimaan samassa äänilajissa enemmistön kanssa.
Yhteisen edun vuoksi maalais-kunnan poliitikot voisivat hyödyntää keskus-kaupungin hallinto-rakennuksia.
Tiilikainen ja useimmat muut kuntapoliitikot ovat huolissaan kuntalaisten palautteesta vaaleissa. Äänestäjien mieltä ei saa pahoittaa. Palvelut pitäisi pystyä tuottamaan oikeuden ja tarpeen mukaan jokaiseen ”savuun”, vaikka maailman markkinoilta haetulla velkarahalla.
Minä olen huolissani suomalaisten mahdollisuuksista selvitä edes rampana lähivuosikymmenistä. Suomi joutuu ottamaan joka vuosi syömävelkaa yli 8 000 miljoonaa euroa, saman verran kuin 1990-luvun laman kertaluonteinen pankkituki oli.
Meidän kaikkien elintaso heikkenee lähivuosina, ainakin jos se mitataan ulkomailta tuoduilla kesto- tai kertakulutushyödykkeillä. Poliitikkojen on uskallettava sanoa se päin näköä äänestäjilleen.
Tähän tautiin ei tule apua, vaikka kaikki yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevat suurituloiset laitettaisiin maksamaan tuplavero. Ainut selviämiskeino on hintakilpailukykymme palauttaminen vertailukelpoiseksi muun maailman kanssa. Se kivinen taival on aloitettava hakemalla välittömiä säästöjä julkisella sektorilla. Tämän polun kulkemistako yhdessä muiden kanssa Kimmo Tiilikainen kammoaa?
Ehdotan harkittavaksi 1.4.2014 Etelä-Saimaassa ensimmäisen kerran esittämäni kuntaliitosmallin. Muodostetaan yksi keskuskaupunki, joka koostuisi nykyisestä Imatrasta, Joutsenon keskusta-alueista ja Lappeenrannan ydinalueista, asukasmäärältään lähes 100 000. Tätä kaupunkialuetta ympäröisi yksi maalaiskunta, asukasmäärältään yli 32 000 asukasta. Maalaiskunnassa valtaa pitäisi hyvin todennäköisesti keskustapuolue, ja keskuskaupungissa muut puolueet.
Koska konkreettiset säästöt ovat välttämättömiä, niin Imatra voisi aloittaa säästöohjelman luopumalla teatterikiinteistön rakentamisesta. Keskuskaupungin kaksi kilpailevaa teatteria voisivat hyvin toimia Lappeenrantaan rakennettavilla isolla ja pienellä näyttämöllä. Yhteisenä kesäteatterina voisi toimia Valtionhotellin puiston näyttämö.
Yhteisen edun vuoksi maalaiskunnan poliitikot voisivat hyödyntää keskuskaupungin hallintorakennuksia ja muutakin kaupunkeihin jo rakennettua hallintoinfraa ja hallintopalveluja, aivan kuten maalaiskuntien asukkaat nykyisin tekevät hakiessaan kaupallisia palveluja kaupunkikeskustoista. Pieniä säästöjä, mutta jostakin tämä yhteinen tautinen taival on aloitettava.
Antero Lattu (sd.), Imatra