29.2.2016 Etelä-Saimaa, Uutisvuoksi
Turvallisuuspolitiikkaa ei saa enää jättää vain poliittisen johdon salaiseksi pelikentäksi.
”Maan turvallisuus ei saa olla hallituksen yksinoikeus eikä oppositiopolitiikan lyömäase”
Perehtyminen suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuspolitiikkaan historia-aineiston avulla on välttämätöntä poliittisten päättäjien lisäksi myös yhteiskunnan talouteen merkittävästi vaikuttavien yhtiöiden johtajille. Erittäin toivottavaa on, että valveutuneet kansalaisetkin seuraavat aktiivisesti tapahtumia sekä pystyvät avoimesti keskustelemaan näistä asioista.
Toivottavasti olemme jo ohittaneet Kekkosen aikakauden, jolloin varoiteltiin suomalaisia ulkopoliittisesta sooloilusta ja kehotettiin asettamaan rajat yksityisen kansalaisen ulkopoliittiselle harrastelulle. YYA oli Neuvostoliiton esiin nostama ”miekka”, mikä rajoitti suomalaisten toimintavapautta. Ja mikä nolointa, johtavat poliitikkomme kokoomuksesta kommunisteihin yrittivät tehdä Stalinin Suomelle asettamasta uhkasta hyveen.
Turvallisuuspolitiikka on koko kansan asia, ja siinä on hyvä pitää mielessä marsalkka Mannerheimin sanat: ”Linnoitukset, tykit ja vieras apu eivät auta, ellei joka mies tiedä, että juuri hän seisoo maansa vartijana.” Tässä asiassa poliittisista kannanotoista päättävien on kehitettävä yhteistyötä. Maan turvallisuus ei saa olla hallituksen yksinoikeus eikä oppositiopolitiikan lyömäase.
Jokaisen kansanedustajan, merkittävässä johtavassa asemassa olevan henkilön sekä valveutuneen kansalaisen on syytä perehtyä Suomen historiaan lukemalla kynää ja viivainta käyttäen Paasikiven päiväkirjat, sekä, jos jostakin vielä käsiinsä saa, myös katsoa Matti Tapion 10-osainen tv-näytelmä ”Sodan ja rauhan miehet” vuodelta 1978. Niistä avautuu syyt, jotka aikanaan johtivat Suomen valtion kohtalokkaasti Neuvostoliiton etupiiriin. Niistä myös selviää kolkko kohtalomme, jos joutuisimme uudelleen turvallisuuspoliittisiin neuvotteluihin Venäjän kanssa ilman länsivaltioiden sopimusperusteista tukea.
Yritetään pitää kiitollisena mielessä, että Suomi sai aikanaan Ruotsin kuningaskuntaan kuuluneena perintöosakseen läntisen demokratian, ja sellaisena pysykäämme myös jatkossa.
Antero Lattu (sd.) Imatra