Fenno-Cup 2015

H-veneiden Fenno-Cup SM ranking osakilpailu, eräänä hienona heinäkuun viikonloppuna, nosti Imatran Purjehdusseuran ja kotivesiemme upeat rata-alueet sekä koko Ukonniemen alueen kylpylöineen ja muine palveluineen kilpapurjehdusratoja kiertävien H-veneilijöiden tietoisuuteen. Kisatuomaristossa toimineet NJK:n Erik ja Tarja Hartman nimesivätkin Imatran kylpylän terassilta avautuvan Saimaan selän näillä pohjolan leveysasteilla vertaansa vailla olevaksi purjehdusstadioniksi. Se oli Imatran Purjehdusseuralle mieluinen viesti maailmalla purjehduskisoja kiertäneiltä ystäviltämme.
Hyvin toimiva kisa-organisaatio, Imatran kylpylä palveluineen, välittömästi sataman ulkopuolella avautuva rata-alue, hyvin rakennetut purjehdusradat sekä hieno kesäinen purjehdussää nousivat puheenaiheeksi jo ensimmäisen purjehduspäivän jälkeen kun lämmin ilta hämärtyi kesäyöksi rantaravintola Nuotassa pidetyssä elävän musiikin tahdittamassa iltajuhlassa. Nuotan rantaan oli Imatran kaupungin avustuksella saatu laituri, mihin kisaan osallistuneet H-veneet olivat vieriviereen kiinnitettyinä. Se loi omalta osaltaan kuvaa aidosta kilpailusatamasta, mihin purjehtijoiden sekä muidenkin rantaravintolassa iltaa viettäneille katseet kääntyivät.

Kuinka kaikki saikaan alkunsa? Imatralla on ollut jo yli 20 vuoden ajan Eteläisen Saimaan, ehkä koko Saimaan alueen aktiivisimmin toimiva H-vene laivue. Tietoja toiminnastamme onkin kiirinyt kilpapurjehdusyhteisön hyvin tunteman, ja meidänkin paikallisiin H-venekisoihin osallistuneen purjeneuloja Roope Heikkilän mainion turkulaisen murteen säestämänä suomalaisille kilparatoja kiertäville miehistöille. Jutellessani joskus 3-4 v. sitten Kansainvälisen H-veneliiton presidentin, Jyrki ”pihvi” Lindströmin kanssa Saimaan alueen H-vene toiminnoista, Pihvi kysyi yllättäen, haluatteko järjestää parin vuoden kuluttua ranking kisan Imatralla? Lindström mainitsi vielä, että monet seurat haluisivat saada kisat, mutta H-veneliitossa on periaatteena antaa kisat seuroille joilla on vahva oma toiminta, itse järjestettyine paikallisine H-vene kilpailuineen ja Imatralta on kuulunut myönteisiä uutisia tässä asiassa. Vastasin ilmeisesti positiivisesti, koska asia jäi Pihvin mieleen.
Eräänä talvisena iltana viime vuoden alkupuolella Lindström sitten soitti ja kysyi haluammeko järjestää yhden kesän 2015 ranking-kisoista. Pyysin muutaman päivän harkinta-aikaa kysyäkseni asiaa ImPS:n johtokunnalta ja seuran H-veneilijöiltä. Keskustelujen jälkeen päädyimme ottamaan haasteen vastaan. Kisaorganisaatio vain nopeasti pystyyn, tehtävät jaettiin ja myös hoidettiin kevään ja kesän aikana parhaan kykymme mukaan.

Purjehdustakaan ei unohdettu. Koska tavoitteenamme oli myös jossakin määrin pärjätä ranking radalla, viritimme lipuin merkityn radan sataman edustalle harjoittaaksemme ratapurjehduksessa vaadittavia taitoja. Harjoittelu näkyikin Fenno-Cup:n lähtölinjalla, missä emme heti jääneet ”scheisse tuuliin”
Kisaviikonloppua edeltävänä perjantai-iltapäivänä seuramme jäsenistöä alkoi kerääntyä hyvissä ajoin satamaan odottamaan ja toivottamaan tervetulleeksi eri puolilta Suomea saapuvia kisamiehistöjä. Kaksi venekuntaa saapui paikalle suoraan Italiasta Garda-järvellä pidetyistä H-veneiden MM-kisoista. Ihailevat katseet seurasivat kun näitä trailereilla kuljetettavia ja vain regattojen ajaksi veteen laskettavia kaunottaria saapui yksi toisensa jälkeen Kolmen Ankkurin edustalle. Veneet puhdistettiin ja pestiin matkan pölyistä sekä nostettiin Kuljetusliike Kososen järjestämän nosturikuskin ammattitaitoisilla otteilla Saimaaseen. Nosturikuskin taito saikin välitöntä kiitosta kisamiehistöiltä. Vaikka mahdollisuutemme menestyä omassa Fenno-Cup purjehduksessa eivät alkuaankaan olleet korkealla, niin katsellessamme näitä, vain kilpailukäyttöön hankittuja H-veneitä vahattuine pohjineen ja uusine purjeineen sekä miehistöjen ammattitaitoista toimintaa rannassa, alkoivat omien miehistöjemme mielistä karista loputkin menestymisen mahdollisuudet.

Varhain lauantaiaamuna sitten alkoivat odottamamme kisat. Ensimmäisenä kilpailupäivänä rata rakennettiin sataman edustan selälle. Tällä ratkaisulla halusimme tuoda kilpapurjehduksen satama-alueen aallonmurtajalla ja kylpylän terassilla lauantaipäivää viettävien kesävieraiden nähtäville. Ratavalinta olikin lauantaina vallitsevalle keskituulelle sopiva ja ehdimme purjehtia neljä lähtöä. Sunnuntaina veimme vieraamme todelliselle ”purjehdus baanalle” Tiuruniemen ja Satamosaaren väliselle selälle. Tällä hienolla rata-alueella, aurinkoisessa säässä ja 6-8 m/s lounaistuulessa purjehditut lähdöt saivat vilpittömät kiitokset kaikilta kisamiehistöiltä. Ja mikä parhainta, niin välittömästi purjehdusten jälkeen saimme vierailtamme kehotuksen hakea SM tason H-venekisoja jatkossakin. Näin tulemme myös tekemään, koska meillä on käytössämme purjehdusstadion, mikä hakee vertaistaan koko Suomessa.

Continue Reading

Lauantaina jäähallissa kaukalopallon historian havinaa kun Sportterit ja Rajapallo kohtaavat 40v. juhlaottelun merkeissä

Rajapallo ja Sportterit pelaavat lauantaina klo 12:00 -13:00 joukkueiden 40v. juhlaottelun Imatran jäähallissa. Luistimilla nähdään kattava kooste molempien seurojen pelaajia Imatralaisen kaukalopallon alkuajoista lähtien.

Kaukalopallon puulaakisarja aloitettiin Imatralla 1973, vuotta myöhemmin Rajapallo aloitti C-sarjassa ja Sportterit B-sarjassa. Muutamassa vuodessa kaukalopallo saavutti huikean suosion Imatran Erotuomarikerhon järjestäessä pelit lähes sadalle joukkueelle Imatralla sekä lähialueen kaukaloissa. Sportterit ja Rajapallo nousivat nopeasti kuuman sarjan voitosta kamppailevaksi kaksikoksi. Alkuaikoina molemmissa joukkueissa jännitettiin, ehtiikö jääkiekkotähti Heikki Mälkiä Saipan pelin tai harjoitusten jälkeen Sporttereiden tueksi ja Sporttereiden riemuksi mälli ehti useimmiten paikalla kun peli Rajapalloa vastaan alkoi. Laji kiinnosti myös yleisöä jopa niin, että kuumansarjan otteluissa myytiin grillimakkaraa. Liiga ja mestis tason kiekkoilijoita näkyi lajin parissa myöhemminkin kun Saipan Matti Nevalainen ja Ketterän Harri Valtonen sekä Jyrki Tikka vahvistivat Rajapalloa.

Kaukalopallon valtakunnalliseen sarjaan Rajapallo ja Sportterit yhdistivät rivinsä ja Rajapallon väreissä Imatralaiset voittivat 1982 SM hopean sekä 1983 SM kultaa kun Töölön Vesa kaatui Helsingin jäähallissa selvin numeroin 9-3 (5-0). Töölön Vesassa pelasi tuolloin jääkiekon maajoukkueessakin nähty Jokereiden kuuluisa nallipyssyketju Timo ”tumba” Turusen johdolla, Henry Leppä ja muutama muu entinen liigakiekkoilija. Imatralla oltiin suomalaisen kaukalopallon kärjessä myös mailojen kehittämisessä. Rajapallon maalivahti Asko Kankaanpää puuseppänä oivalsi, että mailoja lapa oli helppo taivuttaa kun ne ensin keitti kuumassa vedessä. Kankaanpään keittiössä tuunatuista mailoista tehtiin Rajapalloa vastaan 1980 Helsingin SM turnauksessa protesti, peli viivästyi aika tovin, mutta tuomaristo totesi käyristetyt lavat laillisiksi.

Lauantain juhlaottelussa kohtaavat 1983 SM-kultaa voittaneessa joukkueessa pelanneista mm. Esko Rautio, Heikki Ryhänen, Raimo Turunen, Heikki Mäyrä, Jorma Piironen, Ari Turunen, Ari Makkonen, Antero Lattu ja Jarmo Nurhonen, jääpalloa SM-tasolla pelannut Kari Peltonen sekä monet muut jo seniori-ikää ehtineet pelimiehet. Ottelun tuomarina toimii vanha konkari Veli-Pekka ”euse” Riihinen.

Antero Lattu

Continue Reading

Puuttuva kilpailu mahdollistaa ryöstöhinnoittelun

4.1.2017 Uutisvuoksi

Hämmästyin luettuani Uutisvuoksen 3.1.2017, jossa New port Imatran taustalla oleva toimitusjohtaja llkka Seppälä perusteli kohtuuttomia hintaesityksiään, satamapäällikkö Janne Lappalaisen ja Imatran kaupungin toimialajohtaja Topiantti Äikkään säestämänä. Uutinen peilaa Imatran purjehdusseuran hallituksen uuden vuoden aaton lehdessä ollutta mielipidekirjoitusta.

Uskaltaako joku liikemies julkisesti esittää tavoitteeksi Mario Puzon luoman, kummisetänä tunnetun hahmon Vito Corleonen totuutta liike-elämästä, eli ehdottomasta monopoliasemasta, mikä on liikemiehelle ainoa järkevä tavoite. Mielestäni liiketoiminta ei saa olla monopoliin perustuvaa, kuten nyt on tilanne Lammassaaren satamassa. Veneilijät kyllä ymmärtävät terveen liiketoiminnan perusteet, ja näköjään paremmin kuin toimitusjohtaja Seppälä ja muut satamasopimuksen taustalla olevat henkilöt.

Hyvät herrat, onko viestinne veneilijöille todellakin lehden uutisen mukainen, missä annatte liiketoiminnalle itseisarvon, minkä primäärinen tavoite on veneilijöiden rahojen kerääminen pankkitileillenne monopoliaseman mahdollistamalla ryöstöhinnoittelulla? Ja vieläpä kunnan verorahoilla satamaan saatujen investointien tukemana.

Purjehdusseuran kirjoituksen avainsanat olivat kilpailu ja hintavalvonta, jotka nyt puuttuvat laitureiden ylläpito- ja vuokraustoiminnasta. Näillä hinnoilla satamaan on saatava kilpailua, se kuuluu terveeseen liiketoimintaan. Näinköhän Suomen kilpailulaki edes sallii tämän kaltaista yksityiselle liikemiehelle annettua monopoliasemaa?

Tilanteen korjaamiseksi voi jo suositella purjehdusseuran hallitukselle tarjouspyyntöjen lähettämistä oman venelaiturin saamiseksi Lammassaareen. Nykyinen satamasopimus ei todellisuudessa voine sitä estää, ja jos estää, on virkavirhe lähellä.

Lehdistötiedotteessa 4.11.2015 luvataan mahdollisuus veneilyn vaatimiin laajennuksiin: ”Uusi satama rakentuu nykyisen alueen eteläpäähän, lahden pohjukkaan. Näin satamasta tulee tiiviimpi ja alueen itäranta voidaan varata muuhun veneilyyn ja vapaa-aikaan liittyvään toimintaan ja mahdolliseen myöhemmin toteutettavaan laajennukseen”.

Antero Lattu
Imatran purjehdusseuran jäsen

Continue Reading

Verorahat kohdistettava oikein

Uutis-Vuoksi 8.10.2010

Teidän valitsemat kunnallispoliitikot sijoittavat verorahojanne liikuntaharrastusten tukemiseen, Jäähalliin, Tennishalliin, Latuverkoston ylläpitoon jne. Olisiko näille verorahoille ollut tärkeämpiä kohteita? -sosiaalitoimen lisärahoitus, -vesiverkostot, -tiet, -velkojen maksu. Rahanreikiä riittää.
 
Miksi Teiltä, hyvät veronmaksajat, kerätään osa tuloistanne yhteiskunnan kassaan. Saatteko haluamaanne vastinetta, kun lain koura käy taskullanne tilipäivinä ja aina kun rahapussianne hieman raotatte. Kaupunginvaltuutettuna ja -hallituksen jäsenenä, minun on pohdittava näitä asioita koko ihmiselämän elinkaari huomioiden. En hyväksy ratkaisuja, mitkä ovat vain pika-apua akuuttiin hätään. Pyrin aina pohtimaan mikä on syy ja seuraus tai perusvoima ja sen johdannainen.
Ajoin valtuustossa jäähallin rakentamista Imatralle, tuin tennishallihanketta ja olen tukenut muitakin sivistys- ja liikuntapainotteisia investointeja tietäen hyvin huutavan rahapulan omaishoidossa sekä Sosiaali- ja Terveystoimen jatkuvan alijäämäisen budjetin. Sosiaali- ja Terveystoimen rahapula on krooninen, vaikka siihen uppoaa tänä vuonna liki 75 milj. € ja ensi vuonna enemmän. Kun tähän lisätään sivistystoimi eli käytännössä koulujen 40 milj €, ei muihin menoihin jää kuin 10 milj.€ kaupungin budjetista. Nämä asiat ymmärtäen olin valmis tukemaan jäähallin rakentamista. Te veronmaksajina olette oikeutettuja saamaan perustelut asiaan.
 
Keskityn enemmän syiden poistamiseen, kuin seurausten lievittämiseen. Valitettavan monet toimivat juuri päinvastoin. Sosiaali- ja terveys toimialan krooninen rahapula ei johdu siitä, että me valtuutetut emme anna riittävästi rahaa käyttöön. Syynä on se, että sosiaalitoimen vastuulle ajautuu liian paljon apua tarvitsevia kansalaisia liian nuorena. Olemme osittain epäonnistuneet lastemme kasvattajina, niin kotona kuin kouluissakin. Tutkimusten perusteella jo yhden sukupolven epäonnistuminen johtaa usein seuraavan polven epäonnistumiseen. Jokainen nuori, joka ajautuu koulun penkiltä suoraan sosiaalitoimen pysyväksi asiakkaiksi on liikaa. Tämän negatiivisen jatkumon katkaisemiseen olen sitoutunut aatteella; Ota vastuu omasta elämästäsi ja terveydestäsi, yhteiskunta tukee sinua siinä. Uskon vakaasti, että sijoitukset sivistystoimeen so. koulut, urheiluhallit, teatterit jne. saadaan moninkertaisina takaisin säästöinä sosiaalitoimen kuluissa.
 
Terve yhteiskunta huolehtii vanhuksista, nuorista, sairaista ja vammaisista kohdistamalla verovarat riittävinä ja oikein kohdistettuina. Vielä tämän jälkeenkin jää rahaa kaupunki-infran ylläpitoon. Epäterve yhteiskunta ei tähän kykene.
 
Antero Lattu
Kansanedustajaehdokas sd.
Imatra

Continue Reading