Kiitospuhe Stora Enson Imatran tehtaiden palvelusvuosijuhlassa 2016

Vuosi 2016 Stora Enson Imatran tehtaiden palvelusvuosijuhla, puhujana: Antero Lattu

Arvoisa juhlaväki, asiat ovat yleensä hyvällä mallilla kun työntekijät ja työnantaja edustajineen tuntevat kiitollisuutta toisiaan kohtaan. Kiitollisuuden osoitus niistä saavutuksia, mitä vuosikymmenien kuluessa on yhteisin ponnistuksin ja yhteistyöllä saatua aikaan, näkyy vuosittain työnantajamme meille työntekijöille järjestämissä palvelusvuosijuhlissa. Näissä juhlissa ovat vuorollaan palkittavana, kaikille samoin ja arvokkain huomionosoituksin, ne joiden palvelusvuodet yhtiömme palkkalistoilla, kymmeninä laskien, ovat saavuttaneet vähintään kunnioitettavan 20. vuoden rajapyykin. Olemme olleet osaavia koska yhtiö on meidät tehtäviimme valinnut, mutta ennen kaikkea olemme olleet onnekkaita kun olemme saaneet työnantajaksemme Stora Enson Imatran tehtaat, jota läpi vuosikymmenien on luotsannut osaava johto ja niin on asianlaita nytkin.

Kun perehtyy Enso-Gutzeitin historiaan sekä erityisesti Imatran tehtaiden historiaan, ymmärtää antaa erityiskiitoksen niille johtajillemme jotka jo vuosikymmeniä sitten, 1950 luvulla valitsivat kaukonäköisesti nykyiset päätuotteemme Imatran tehtaiden silloiseen tuotepalettiin. Nyt kansainväliseksi ja omalla tuotantosektorillaan alan johtavaksi yritykseksi noussut Stora Enso rakentaa uutta, ympäristömme kannalta kestävään kehitykseen perustuvaa tulevaisuuttaan näiden, meille jo tutuksi tulleiden tuotteiden varaan.

Meistä nyt palkittavista henkilöistä vanhimmat ovat tulleet yhtiöömme töihin jo 1970 luvulla, suurin osa varmaankin Kaukopäähän tai silloiselle Tainion tehtaille. Tietyssä mielessä olemme olleet nuorempiin työtovereihimme nähden eritysasemassa. Aloittaessamme yhtiön palveluksessa 1970 luvulla ja vielä 80-luvun alkuvuosina osa meidän työtovereistamme oli sodan käyneitä miehiä ja rintamalla tai muissa sota-ajan vaatimissa tehtävissä palvelleita lottia. Monet sodasta työelämään palanneet miehet olivat kranaattien tai luotien haavoittamia, mutta juuri näiden sodasta työelämään palanneiden miesten ja naisten työllä Enso-Gutzeitin johdon Imatran tehtaille tekemät suunnitelmat toteutettiin ja luotiin pohja Stora Enson Imatran tehtaiden menestysmahdollisuuksille. Haluankin nyt antaa meidän kaikkien puolesta erityskiitokset näille sotiemme veteraaneille. Ilman heidän työtään, Imatran tehtaita nykymuodossaan ei olisi olemassa.

Muistan kuin itse olin 20. palvelusvuoden jälkeen ensimmäisen kerran näissä juhlissa, niin silloinen henkilöstöpäällikkömme Lehtolan Jokke tuli onnittelemaan ja sanoi, tervetuloa meidän edesvastuuttomien joukkoon. Vitsihän se tietenkin oli. Mutta vakavasti puhuen nykyisessä, jos toki silloisessakin maailmassa vastuuttomuus tulevaisuudesta johtaisi nopeasti Imatran tehtaat ja koko yhtiön perikatoon.
Nyt Stora Enson Imatran tehtailla nuoremmat sukupolvet ovat jo ottaneet tai ainakin ottamassa käytännön vastuun Imatran tehtaiden ylläpidosta ja kehittämisestä. Sen vastuun, mitä me itse kukin olemme kantaneet. Meidän 40 vuotta palvelleiden velvollisuus onkin viimeistään nyt siirtää nuoremmille kaikki se tieto, mikä meille omalla alallamme on kertynyt.

Arvoisat työtoverit, minulla on kunnia kiittää meidän kaikkien puolesta Imatran tehtaiden johtoa arvokkaista palvelusvuosilahjoistamme ja vielä omasta ja Imatran tehtaiden johdon puolesta haluan kiittää teitä kaikkia ansiokkaasta työstänne Imatran tehtaiden ja koko yhtiön hyväksi.

Lue artikkeli / kommentoi

Kaupungin edustajan puhe v. 2010 Itsenäisyyspäivän päätilaisuudessa sankarihaudoilla Imatralla

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat.
Itsenäisyytemme 93.s juhlapäivä alkoi hyviä perinteitä noudattaen Suomen lipun nostolla talvisena aamuna. Siniristilippumme julistaa itsenäisyytemme lisäksi myös sitä voittoa isänmaamme puolustustaisteluissa, minkä Marsalkka Mannerheimin johdolla taistelleet sotilaamme saavuttivat, kun Suomen kansa pakotettiin lunastamaan itsenäisyytensä kalleimman kautta.
Näissä haudoissa lepäävät sankarivainajamme antoivat sodissa oman henkensä jotta meillä säilyi oikeus elää vapaassa maassa ja jatkaa läntistä kulttuuriamme, mikä vuosisatoja on ollut perintöosamme.

Te arvoisat sankarihaudoille kokoontuneet ystävät voitte olla ylpeitä myös omasta osuudestanne maamme eteen tehdystä työstä. Te olette antaneet sotasankareittemme uhrauksille uuden ulottuvuuden nostamalla maamme siihen korkeaan asemaan, mikä maailmalla tunnustettiin valitsemalla Suomi maailman parhaaksi maaksi elää.

Työssä olevalla sukupolvellamme on vaativa tehtävä. Meillä on nyt vastuu Isänmaamme elämäntavasta, kulttuurista ja turvallisuudesta, kun globaali talous ravistelee maatamme ja yhteistä Eurooppaamme.
Kun tunnettu kansainvälinen laatulehti News Week valitsi tutkimustensa perusteella Suomen esimerkiksi muulle maailmalle hyvin hoidettuine koulutuksineen ja muine sivistyneen yhteiskunnan peruselementteineen, saimme samalla myös vastuun toimia laajemminkin mallina muille kansakunnille. Meidän tekemisiämme seurataan tarkemmin kuin muiden Suomen kokoisten valtioiden toimia.

Suomi ei voi olla huomioimatta saamaansa erityisasemaa kansakuntien joukossa, kun jotkut globaalin talouden paineessa sortuneet maat pyytävät apuamme. Tähän aikaan 71 vuotta sitten Suomi kävi talvisodassa eloonjäämistaistelua Neuvosto-Venäjää vastaan. Me saimme apua mailta, jotka nyt tarvitsevat meidän tukeamme. Nyt on meidän vuoromme auttaa. Aateluus velvoittaa.

Arvoisat sankarihaudoille saapuneet vieraat
Maanpuolustus on koko kansan asia. Ne nuoret miehet ja nuoret naiset jotka nyt ovat yleisen asevelvollisuuden velvoittamina suorittamassa asepalvelustaan, ovat näkyvin osa puolustusvoimiamme. Asevelvollisuus on myös omiaan ylläpitämään tasa-arvoa ja uskoa siihen, että tätä maata voi ja kannattaa puolustaa. Yleinen asevelvollisuus on ollut ja pysyköön myös tulevaisuudessa Suomen puolustuskyvyn lujana peruspilarina.

Pidetään mielessämme Marsalkka Mannerheimin sanat:
Linnoitukset, tykit ja vieras apu eivät auta, ellei joka mies tiedä, että juuri hän seisoo maansa vartijana. Muistakoot Suomen miehet, että ilman yksimielisyyttä ei luoda vahvaa armeijaa, ja ainoastaan voimakas kansa voi turvallisena käydä kohti tulevaisuutta”.

Huolehditaan siitä huoli Mannerheimin toive sisäisestä suuruudestamme ja puolustustahdostamme täyttyy myös tulevaisuudessa.

Hyvät sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat
Juhliessamme 93 -vuotiasta itsenäistä Suomea, sytytämme kodeissamme kynttilät sille työlle ja niille sankareille jotka ovat tehneet mahdolliseksi itsenäisyyspäivän vieton ja mahdollisuuden selvitä myös maamme tulevaisuuden haasteista.

Toivotan teille hyvää ja arvokasta Itsenäisyyspäivää !

Lue artikkeli / kommentoi

Puheeni kaupunginvaltuustossa 7.6.2010

Puheeni kaupunginvaltuustossa 7.6.2010 liittyen perustettavan kuntien palvelukeskuksen (KPK) ICT palvelut Oy:n perustamiseen. Imatra sijoittaa n. 36k€? perustettavan yhtiön osakkeiden hankintaan

En puheessani ota kantaa henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon palvelukeskuksen perustamiseen. Jätän sen ko. alan asiantuntijoiden harkittavaksi.
Sen sijaan kiinnitän valtuutettujen huomion ICT palvelukeskuksen perustamiseen, koska tunnen tämän sektorin hyvin, olenhan ollut suunnittelemassa ja perustamassa vastaavaa valtakunnallista IT palvelutoimintoa työssäni yksityisellä sektorilla.
KH:n jäsenenä en myöskään esitä KH:n esityksen hylkäämistä tai palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Valtuuston jäseniä pyydän tarkkaan seuraamaan asian valmistelua. Valtuuston jäsenten on mietittävä, onko palvelujen hankkiminen KPK:sta todellakin Imatralaisten veronmaksajien, kuntapalvelujen käyttäjien ja paikallisten yritysten kokonaisedun mukainen.
Sitran esittämä pääperuste uudelle palvelukeskukselle:
Pyritään hillitään IT kustannusten kasvua 10 % tämän hetkistä kuntakohtaista arviota pienemmäksi.

Keinot säästöjen saavuttamiseksi:

Ulkoistetaan IT palvelut sovelluskehityksineen 100%
Näkemykseeni, kokemukseeni ja internetistä hakemiini tietoihin nojautuen uuden keskuksen hallinnointiin sijoitetaan seuraavat IT palvelut:
Servicedesk (= tietotekniikan käyttäjien palvelupiste)
kotihakemisto, sovellus ja tietokantapalvelimien hallinta ja ylläpito
tietoliikennepalvelut kokonaisuudessaan
kuntien tietojärjestelmien sovelluskehitys
KPK ICT Oy ei kokemukseni ja netistä löytämääni aineistoon nojautuen suinkaan itse aio tuottaa IT palveluja tai sovelluskehitystä.
KPK ICT Oy tulee kilpailuttamaan em. palvelut.
Koska palvelukenttä on laaja, koko Suomi, niin vain todella suuret Euroopan tai vähintäänkin Suomen laajuiseen palvelutoimintaan pystyvät yritykset pystyvät jättämään tarjoukset. Kuntien paikalliset toimijat jäänevät ”nuoleman näppejään”, jos ei yhteisesti voida sopia että palvelukeskus käyttää paikallisia toimijoita. (Tätä yhteistä tahtoa suuresti epäilen)
Olen Sitran käyttämien konsulttien kanssa samaa mieltä siitä että ERP järjestelmät (=toiminnan ohjausjärjestelmät) on syytä suunnitella ja kehittää ja ylläpitää keskitetysti. Siinä säästetään yhteisiä varoja. KPK ICT oy on tällä sektorilla kannatettava investointi.

Jos seurataan IT trendejä talouden kannalta, ei Imatran ICT palvelujen hinta ei saa nousta, vaan sen pitäisi edelleen pudota nykyisestä. Yksityisellä sektorilla IT kustannukset ovat pudonneet jo vuosia.
Myös Sitra on perusteluissaan tämän huomannut:
Sitran liiketoimintasuunnitelmassa lukee:
– Henkilöstö, uudet vähemmän resursseja sitovat palvelut vähentävät työvoimatarvetta
Tämän lisäksi oman kokemuksen perusteella voi sanoa:
– Tarvittavan tekniikan hinta on pudonnut jatkuvasti ja hyötysuhde on parantunut
– Henkilöstön IT osaamisen taso on noussut huimasti

Meidän on Imatran kaupungilla tiedettävä tarkkaan nykyinen kustannustaso eri IT palvelusektoreihin jaettuna. Tiedämmekö?
Jos emme pysty tekemään tarkkaa kustannuserittelyä, emme voi nähdä saatuja hyötyjä nykyiseen nähden

Meidän on tiedettävä tarkkaan tulevat investoinnit uusiin järjestelmiin,
Johtuen nykyisestä järjestelmäkirjosta ja osin vanhentuneesta tekniikasta, vanhat järjestelmät joudutaan tutkimuksen perusteella pääsääntöisesti romuttamaan
Sitran selvitykseen nojautuen uskallan väittää että nykyiset järjestelmät ja tekniikka tullaan pikaisesti romuttamaan ja rakentamaan kaikille yhteiset järjestelmät, yhdistäen jotkin nykyiset järjestelmät siltä osin kuin niiden uusimmat versiot ovat käytössä tai sitten valitaan täysin uusi.

Mikä tulee olemaan lopullinen hintalappu KPK ICT Oy:n IT palveluille?
Hintaa ei tiedetä, koska lopullinen hinta määräytyy tulevien tuotantokustannusten perusteella. Näin todetaan Sitran liiketoimintasuunnitelmassa.

Kuka hyötyy eniten ja kuka jää maksajan rooliin
Kokemukseni perusteella uskallan väittää että isot kunnat joutuvat maksumiehiksi
Pienet maaseutukunnat hyötyvät eniten
Aiheuttamisperusteisuus olisi oikea palvelumaksun määräytymisperuste, mutta täyttyisikö silloin oikeudenmukaisuuden periaate pienten kuntien kannalta?

Ovatko kaikki isot kaupungit mukana yhtiössä?
Isolla kaupungilla on oltava ja on omaa IT osaamista
Kaupungin IT hallinta- ja ylläpitokulujen minimoimiseksi ja kohdistamiseksi oikein on erittäin tärkeää osata ostaa palveluja, IT- palvelut on tuotteena erittäin vaikea ostettava.
Kokemusperäisesti voin vakuuttaa, ettei yksi IT päällikkö ehdi perehtymään kuin pieneen osaan koko tuote / tekniikka kirjosta. IT päälliköt hallinnoivat joko henkilöstöä tai palvelusopimuksia tai molempia.
Sitra näkee osaoptimointina kaupunkien oman IT palvelutuotannon. Sitä se onkin kun puhutaan ERP järjestelmistä. Mutta kun puhutaan paikallisesta IT tuesta, Sitran mainitsema osaoptimointi on kaupungin veronmaksajien ja yrittäjien kannalta todellista optimointia.

En usko että suuret kaupungit tulevat mukaa Sitran yhtiöön
Jos kustannukset ylittävät suunnitelmat, maksajiksi joutuvat keskisuuret kaupungit, Imatra mukaan lukien.

Imatra otti omaan hallintaan IT palvelut runsaat 3 vuotta sitten
Imatralla oli aiemmin täysin ulkoistettu IT palvelu mikä tuli Imatralaisille todella kalliiksi. Puhuja oli aloitteentekijänä ja tukijana, kun ulkoistetut palvelut otettiin omaan hallintaan.
Nykyisellä hallintomallilla on pystytty säästämään satoja tuhansia euroja kuntalaisten verorahoja.

Missä KPK palvelut tuottaa
Mihin keskitetyt palvelut sijoitetaan, voiko Imatra olla keskitettyjen ICT palvelujen tuottamispaikka? Jos Imatra saa ICT palvelukeskuksen, niin hyödyt ovat suuremmat kuin haitat.

Keneltä palvelut ostetaan
Usein laajanmittaisen kilpailun voittaa joku muu kuin suomalainen yhtiö
Jos ja kun KPK:n ICT palvelut Oy perustetaan, niin suomalainen ICT-palvelutuotanto on saatava KPK:n keskeiseksi ICT palvelutuottajaksi.
Todennäköisimmät palvelutuottajat löytyvät joukosta: IBM (USA), HP (USA), Logica (Ruotsi), Fujitsu (Monikansallinen), Tieto Oy (Suomi)

Kuinka varmistamme että paikalliset IT yrittäjät ja muut Imatralaiset yrittäjät hyötyvät
Jos voimme vaikuttaa siihen että paikallinen IT tuki tulee paikallisilta IT yrityksiltä, hyötyy siitä Imatran kaupungin lisäksi koko Imatralainen yritystoiminta

Vielä lopuksi:
KPK tulevana palvelutuottajana
KPK tulee kilpailuttamaan IT-palvelutuotannon, kuinka Imatra pääsee vaikuttamaan asiaan
valtuuston ja virkakunnan tässä asiassa valvottava tarkalla silmällä Imatran etua, kukaan muu ei tule Imatran etuja valvomaan, kaikkein vähiten Sitra.

Lue artikkeli / kommentoi

Kaupungin edustajan puhe 2007 itsenäisyyspäivän päätilaisuudessa sankarihaudoilla

Kaupungin edustajan puhe 2007 itsenäisyyspäivän päätilaisuudessa sankarihaudoilla: Antero Lattu

Kunnioitetut sotiemme veteraanit.
Arvoisat sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä kokoontuneet vieraat.

Perinteisesti olemme itsenäisyyspäivänä pysähtyneet hetkeksi hiljentymään sankarihautojemme äärelle. Nämä muistolaatat kertovat uhreista, joita maamme itsenäisyystaistelut ja vapauden puolustus on meiltä vaatinut. Sankarihaudat ovat suomalaisille pyhää maata. Näiden kumpujen alla lepäävät sankarivainajat joutuivat isänmaata ja kansaamme puolustaessaan uhraamaan oman elämänsä jotta me, sotien jälkeen syntyneet saimme synnyinlahjanamme jatkaa läntistä kulttuuriperintöä.

Meille kaikille tänään sankarihaudoille kokoontuneille, tämä hetki on kunnianosoitus myös isänmaata kohtaan. Se on kunnianosoitus kaikkea sitä kohtaan, joka on meille pyhää ja puolustamisen arvoista. Nyt on meidän vuoro olla lujina puolustaessamme isänmaata ja kantaessamme vastuuta suomalaisten hyvinvoinnista. Sitä työtä tekevät näkyvimmin ne nuoret miehet ja naiset jotka nyt suorittavat asevelvollisuuttaan varusmiespalveluksessa. Heitä ei saa unohtaa.

Tänään itsenäisyyden 90-vuotisjuhliaan viettävä Suomi, osana Euroopan unionia ja globaalia talouselämää on kovien haasteiden edessä. Yksi suurimmista vaaroista liittyy metsäteollisuuteemme. Venäjä tavoittelee puutulleillaan merkittäviä osia meille elintärkeästä tuotantosektorista ja vuosikymmenien aikana kehitetyistä tuotteista sekä kansainvälisesti tunnustettua osaamistamme metsäsektorilla. Puolustaaksemme etujamme metsäteollisuudessa tarvitsemme Euroopan Unionin apua, toivottavasti myös saamme sitä.
Kansainväliset sijoittajat näkevät Suomen kylmänä ja etäisenä periferiana, joka ei napapiiriin kuuluvana alueena kiinnosta liike-elämää. Mutta osaamisemme kiinnostaa. Siksipä jokaisen suomalaisen, niin nuorten kuin vanhempienkin on opittava ja hyväksyttävä kansainvälisen toiminnan periaatteet. Meidän on muokattava ensisijaisesti omia asenteita yhteistä hyvää etsiessämme. Vain siten voimme menestyä tälläkin vuosituhannella. Globaali liike-elämä ei tunne sanoja kansallisvaltio, inhimillisyys tai moraali. Sellaisia piirteitä ei voi kansainvälisiltä suuryrityksiltä enää edes odottaa.

Vaikka sanotaankin että rahalla ei ole isänmaata, niin rahan omistajalla isänmaa usein löytyy. Kansallisena juhlapäivänämme toivon ja uskon että löydämme kansallisvarallisuudelle sinivalkoisia omistajia. Samalla luotan siihen, että suomalainen työtä tekevä väestö ymmärtää ajan vaatimukset. Tarvitsemme ihmisiä jotka ovat valmiina puolustamaan isänmaamme etuja ja kansalaistemme hyvinvointia sillä uhrautuvuudella kuin sotiemme veteraanit vaikeina aikoina maatamme ovat puolustaneet.

Kunnioitetut veteraanit, arvoisat naiset ja herrat
Nyt voimme kuitenkin juhlia maamme itsenäisyyttä iloisin mielin ja hienoja perinteitämme noudattaen. Suomen liput ovat kohonneet salkoihin. Vapaana hulmuavat siniristiliput virittävät kansamme itsenäisyyspäivän juhlaan. Perinteisesti sytytämme kotiemme ikkunoihin kaksi kynttilää luomaan itsenäisyyspäivän tunnelmaa, korostaen sen juhlavuutta ja kunnioitusta.

Vahvasti tulevaisuuteen luottaen toivotan teille jokaiselle hyvää ja arvokasta itsenäisyyspäivää!

Lue artikkeli / kommentoi

Kaupungin edustajan puhe 2006 itsenäisyyspäivän päätilaisuudessa sankarihaudoilla

Kaupungin edustajan puhe 2006 itsenäisyyspäivän päätilaisuudessa sankarihaudoilla: Antero Lattu

Kunnioitetut sotiemme veteraanit.
Arvoisat sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä kokoontuneet vieraat.
Suomi on ollut itsenäinen valtio jo 89 vuotta. Itsenäisyys ei kuitenkaan ollut ensimmäisinä vuosikymmeninä selvä asia. Suomi joutui puolustamaan asein läntistä kulttuuriperintöään. Ankarasti taistellen suomalaiset sotilaat pysäyttivät itsenäisyyttämme uhanneen puna-armeijan kahteen kertaan lyhyen ajan sisällä.
Käydyt sodat vaativat Suomelta raskaat uhrit.
Nämä sodat ovat vuosikymmeniä olleet tutkimuksen kohteena. Tutkittavaa arkistoissa riittää. Vain viikko sitten nousi Suomen talvi- ja jatkosota taas otsikoihin. Nyt Ruotsissa.
Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Arnstad väittää suomalaisten sotapolitiikallaan vaarantaneen Ruotsin aseman toisessa maailmansodassa.
Haluankin nyt itsenäisyyspäivänä muistuttaa mieliimme joitakin asioita sotapolitiikasta.
Talvisodan aikana Ruotsi osallistui Suomen eristämiseen muusta maailmasta ja jätti Suomen yksin taistelemaan Neuvostovenäjää vastaan. Ruotsi esti yhteistyössä Neuvosto- liiton ja Natsi-Saksan kanssa länsimaiden joukkojen saapumisen Suomeen. Ruotsi vaaransi talvisodan aikana itsekkäällä politiikallaan Suomen aseman itsenäisenä valtiona. On rehellisesti kuitenkin myönnettävä että Suomi sai ase- ja miehistöapua Ruotsista.
Jatkosodan alussa Saksan sodanjohto vaati Suomea tukemaan saksalaisten joukkojen offensiivia Ruotsin malmikentille ja Ruotsin miehittämistä. Mannerheim ei hyväksynyt Ruotsin ja Suomen vuosisataisten suhteiden tuhoamista ja vastusti saksalaisten suunnitelmia. Silloinen Ruotsin kruununprinssi Kustaa Adolf kävi Mikkelissä kiittämässä Mannerheimia, tämän osoittamasta lujuudesta Saksalaisten vaatimuksia kohtaan.
Suomen armeija pysäytti Saksan ilmavoimien avustamana puna-armeijan Talin-Ihantalan puolustustaisteluissa Karjalan kannakselle. Näissä toisen maailmansodan ratkaisu- taisteluissa estettiin Neuvostojoukkojen mahdollisuudet edetä Suomen kautta Pohjois-Ruotsiin ja edelleen Saksan miehittämään Norjaan.
Arkistojen tutkijoita riittää tulevaisuudessakin, mutta ei enää kauan sodan koettelemukset läpikäyneitä veteraaneja
Suosittelenkin tutkijoille vielä elossa olevien sotaveteraanien haastattelua ja perehtymistä heidän kauttaan näihin kansakunnan vaikeisiin aikoihin. Ruotsalaisten tutkijoiden mieliin haluan palauttaa talvisodan jälkeen annetun Mannerheimin päiväkäskyn no:34 loppusanat:
Meillä on ylpeä tietoisuus siitä, että meillä on historiallinen tehtävä, jonka me edelleen täytämme; länsimaisen sivistyksen suojaaminen, joka vuosisatoja on ollut meidän perintömme, mutta me tiedämme myös, että olemme viimeistä penniä myöten maksaneet velan, mikä meillä siitä länteen on ollut.
Toivotan Teille hyvää ja arvokasta Itsenäisyyspäivää!

Lue artikkeli / kommentoi