Etelä-Karjalassa riittää pohdittavaa kuntien elinvoiman parantamiseksi

Suomen Kuvalehden (17.3.2017) tekemä kuntien kuntoindeksi jakaa Suomen kunnat viiteen n. 60 kuntaa kattavaan ryhmään. Parhaimmat kunnat saivat 5 tähteä ja heikoimmat saivat vain yhden ”säälitähden”. Lehti käytti 18. muuttujaa, mitkä jaettiin väestö-, elinvoima- ja kuntatalousindekseiksi. Imatran sai kolmella tähdellä sijan 137, Lappeenranta neljällä tähdellä sijan 104, 297 kunnan joukossa. Keskikastin kunnilla on ratkaisun avaimet käsissään. Hyvällä kunta- ja maakuntapolitiikalla on mahdollisuus nousta listalla ja huonolla hoidolla liukua elinvoiman hiipuessa yhden tähden kunnaksi, monien Pohjois-Karjalan kuntien joukkoon.

Imatra nousi taloudenpidossaan kiitettävälle sijaluvulle 39, väestöindeksin sija oli tyydyttävä 122, mutta heikko sijaluku 256 elinvoimaindeksissä pudotti Imatran neljän tähden kuntien ryhmästä. Imatran sijainti pääväylien äärellä kaakkoisessa Suomessa ei ole huono. Ulkoiset elinvoimatekijämme ovat pääosin kunnossa ja hyvin hoidetulla kunnan ja maakunnan sisäisillä elinvoimatekijöillä potentiaalimme riittää nousuun viiden tähden kunnaksi tulevilla valtuustokausilla. Kunnan sijainti olikin lähes poikkeuksetta keskeisin elinvoimatekijä. Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja maaseudulla kaukana keskuskaupungeista sijaitsevan kunnan on vaikea pärjätä kilpailussa kuntiin elinvoimaa tuovista yrityksistä eteläisen Suomen ja erityisesti rannikkoalueen kanssa. Maamme joka kolkka ei ole elinkelpoinen, joten tavoite koko Suomen pitämiseksi asuttuna on samalla tavoite pitää osa väestöstä köyhinä ja syrjäytyneinä.

Kunnan sisäiseen elinvoimaan voimme itse vaikuttaa. Kykymme yhteistyöhön oikean suuntaisine ja oikea-aikaisine päätöksineen oman kunnan lisäksi myös naapurikuntien valtuustoissa vaikuttavien puolueiden kanssa on ratkaisevaa. Etelä-Karjalassa on erityisesti Imatran ja Lappeenrannan päättäjien parannettava yhteistyötä, riisuttava vanhat historian kiristämät valjaat ja valittava keinot, millä koko Etelä-Karjala saa lisättyä elinvoimaansa. Kuntien välinen yhteistyö vaatii kaikilta uudenlaista asennetta valtuustosaleissa, minun vaalilupaukseni velvoittaa nykyistä huomattavasti parempaan yhteistyön tekemiseen.

Antero Lattu, sd. ehdolla valtuustoon
insinööri, Imatra

Continue Reading

Myös demokratian edut on tunnustettava

25.11.2016 Etelä-Saimaa ja Uutisvuoksi

Tulkitsen Matti Räsäsen kirjoituksen ”Tosiasiat pitää tunnustaa” (ES 21.11.) enemmän populismia suosivaksi ja demokratiaa hylkiväksi kuin päinvastoin. Aika raadollista tekstiä, jossa hyödynnetään populismin periaatteita ja kirjoitus voidaan sellaisenaan tulkita ainakin osittain populismiksi. Kirjoituksessa on nostettu selektiivisesti esiin muutamia tosiasioita, ja tuomitaan niiden perusteella demokratiaa puolustavat puolueet kansanvallan vastustajiksi.

Vastaavia etuja emme saa irrottautumalla EU:sta tai liittymällä muihin blokkeihin.
Olen samaa mieltä siitä, että Suomessa oppositiossa olevat puolueet ovat vuosikymmeniä noudattaneet politiikka, jonka tavoitteena on hallituksen kaataminen. Tätä oppositiopolitiikka puolustavat viittaavat usein vanhojen ja kokeneiden poliitikkojen neuvoihin oikeasta oppositiopolitiikasta. Tämän kaltaista oppositiopolitiikkaa toivoo vieläkin osa poliitikoista, vaikka se kumpuaa vanhoillisesta ja pölyttyneestä aatemaailmasta ja toimii vastoin kansakunnan enemmistön etua — olipa hallituksessa oikeisto- tai vasemmistoenemmistö.

Tosiasiat on tunnustettava, ja siksi nostan esiin Lasse Lehtisen kolumnin ”Herrat vastaan narrit” 19.11. Ilta-Sanomissa. Se kannattaa lukea ja arkistoida. Lehtinen kysyy, pitäisikö politiikan eliitti hajottaa ja noudattaa suurinta mahdollista demokratiaa valitsemalla kansanedustajat arpomalla. Lehtinen myös vastaa asiaan samassa kappaleessa. Tuskin, saisimme vain vielä enemmän populisteja. Puolueseulan kautta kulkeneet ovat kuitenkin keskivertoäänestäjää harkitsevampia toimissaan. Olen Lasse Lehtisen kanssa samaa mieltä.
Myös EU komissaari Jyrki Katainen tuomitsi populismin monien medioiden edessä 18.11. Katainen puhui täyttä asiaa ja toi esiin kaikille ymmärrettävällä kielellä EU:n edut Suomelle. Vastaavia etuja emme saa irrottautumalla EU:sta tai liittymällä muihin blokkeihin.

Yritetään muistaa, että populisti antaa ymmärtää, mutta ei ymmärrä antaa. Ei edes sen vertaa, mitä demokraattinen Euroopan Unioni tarjoaa.

Antero Lattu (sd.), Imatra

Continue Reading

Suomen varjeltava läntisen demokratian perintöosaansa

29.2.2016 Etelä-Saimaa, Uutisvuoksi

Turvallisuuspolitiikkaa ei saa enää jättää vain poliittisen johdon salaiseksi pelikentäksi.

”Maan turvallisuus ei saa olla hallituksen yksinoikeus eikä oppositiopolitiikan lyömäase”

Perehtyminen suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuspolitiikkaan historia-aineiston avulla on välttämätöntä poliittisten päättäjien lisäksi myös yhteiskunnan talouteen merkittävästi vaikuttavien yhtiöiden johtajille. Erittäin toivottavaa on, että valveutuneet kansalaisetkin seuraavat aktiivisesti tapahtumia sekä pystyvät avoimesti keskustelemaan näistä asioista.

Toivottavasti olemme jo ohittaneet Kekkosen aikakauden, jolloin varoiteltiin suomalaisia ulkopoliittisesta sooloilusta ja kehotettiin asettamaan rajat yksityisen kansalaisen ulkopoliittiselle harrastelulle. YYA oli Neuvostoliiton esiin nostama ”miekka”, mikä rajoitti suomalaisten toimintavapautta. Ja mikä nolointa, johtavat poliitikkomme kokoomuksesta kommunisteihin yrittivät tehdä Stalinin Suomelle asettamasta uhkasta hyveen.

Turvallisuuspolitiikka on koko kansan asia, ja siinä on hyvä pitää mielessä marsalkka Mannerheimin sanat: ”Linnoitukset, tykit ja vieras apu eivät auta, ellei joka mies tiedä, että juuri hän seisoo maansa vartijana.” Tässä asiassa poliittisista kannanotoista päättävien on kehitettävä yhteistyötä. Maan turvallisuus ei saa olla hallituksen yksinoikeus eikä oppositiopolitiikan lyömäase.

Jokaisen kansanedustajan, merkittävässä johtavassa asemassa olevan henkilön sekä valveutuneen kansalaisen on syytä perehtyä Suomen historiaan lukemalla kynää ja viivainta käyttäen Paasikiven päiväkirjat, sekä, jos jostakin vielä käsiinsä saa, myös katsoa Matti Tapion 10-osainen tv-näytelmä ”Sodan ja rauhan miehet” vuodelta 1978. Niistä avautuu syyt, jotka aikanaan johtivat Suomen valtion kohtalokkaasti Neuvostoliiton etupiiriin. Niistä myös selviää kolkko kohtalomme, jos joutuisimme uudelleen turvallisuuspoliittisiin neuvotteluihin Venäjän kanssa ilman länsivaltioiden sopimusperusteista tukea.

Yritetään pitää kiitollisena mielessä, että Suomi sai aikanaan Ruotsin kuningaskuntaan kuuluneena perintöosakseen läntisen demokratian, ja sellaisena pysykäämme myös jatkossa.

Antero Lattu (sd.) Imatra

Continue Reading