Vaaliteemani: Yhteistyötä tehden onnistumme
Olen 63v. insinööri ja toimin Stora Enso Imatran tehtaiden tietotekniikkapäällikkönä. Elän avioliitossa ja meillä on kaksi aikuista lasta.
Tärkein tavoitteeni on edistää monipuolisesti työn ja työtä tukevan koulutuksen tarjontaa imatralaisille. Ihmisiä eikä rehellistä työtä voi virtualisoida bittiavaruuteen, vaikka kaikenkattava tietotekniikka on työkalunsa ja raporttinsa virtuaalimaailmaan siirtänytkin.
Kaupunginvaltuutetun tehtävänä on tehdä yhteistyötä asukkaiden, kolmannen sektorin toimijoiden, poliitikkojen ja viranhaltijoiden kanssa kaupunkilaisten parhaaksi. Valtuutettuna haluan ja voin omalla toiminnallani edesauttaa työpaikkojen muodostumista ja siten luoda yleistä hyvinvointia imatralaisille.
Monipuolinen työkokemukseni antaa varmuutta isoistakin asioista päätettäessä
Ammattiopinnot Imatralla ja Helsingissä sekä työhön liittyvät koulutukset mm. USA:ssa ja Kanadassa, nykyinen työni ison kansainvälisen yhtiön tietohallinnossa sekä pitkäaikainen toimintani monipuolisissa yhteiskunnan luottamustehtävissä on opettanut, kunnioittamaan ihmisiä, suomalaista yhteiskuntaa ja tervettä isänmaallisuutta.
Aiempia luottamustoimia, tehtäviä ja historiaa
Imatran kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen valtuustokausina 2004-2012, SDP:n jäsen vuodesta 1978, varakansanedustaja 2007-2011, VTY:n puheenjohtaja 2006-2009, SDP:n valtakunnallisen ympäristö- ja energiaryhmän jäsen, Imatran Yritystilat Oy hallituksen puheenjohtaja, Nordean pankkivaltuutettu, Imatran Seudun Sähkö Oy:n hallintoneuvoston jäsen. Tasavallan presidentin 6.12.2015 myöntämä Suomen Leijonan Ritarikunnan ritarimerkki.
Elämänopit viisilapsisessa perheessä Imatran Rautatehtaan kasarmeilla kouluttivat ”kasarmin kakarat” jo varhain yhteiskunnan perustotuuksiin. Eläminen kasarmiyhteisössä opetti minulle oikeudenmukaisuuden merkityksen. Nuoren pojan elämää ohjasivat koti ja koulu sekä kesäisin maalaistalon kulttuuriyhteisö kesätöineen Suopellon mummolassa Rautjärven Pajarissa. Harrastukseni, jääkiekko, kirjallisuus, moottoripyörät, partio ja purjehdus kasvattivat minut itsekeskeisyyden sijaan yhteisökeskeiseksi ja avarakatseiseksi ilman turhaa paatosta.