H-veneiden Fenno-Cup SM ranking osakilpailu, eräänä hienona heinäkuun viikonloppuna, nosti Imatran Purjehdusseuran ja kotivesiemme upeat rata-alueet sekä koko Ukonniemen alueen kylpylöineen ja muine palveluineen kilpapurjehdusratoja kiertävien H-veneilijöiden tietoisuuteen. Kisatuomaristossa toimineet NJK:n Erik ja Tarja Hartman nimesivätkin Imatran kylpylän terassilta avautuvan Saimaan selän näillä pohjolan leveysasteilla vertaansa vailla olevaksi purjehdusstadioniksi. Se oli Imatran Purjehdusseuralle mieluinen viesti maailmalla purjehduskisoja kiertäneiltä ystäviltämme.
Hyvin toimiva kisa-organisaatio, Imatran kylpylä palveluineen, välittömästi sataman ulkopuolella avautuva rata-alue, hyvin rakennetut purjehdusradat sekä hieno kesäinen purjehdussää nousivat puheenaiheeksi jo ensimmäisen purjehduspäivän jälkeen kun lämmin ilta hämärtyi kesäyöksi rantaravintola Nuotassa pidetyssä elävän musiikin tahdittamassa iltajuhlassa. Nuotan rantaan oli Imatran kaupungin avustuksella saatu laituri, mihin kisaan osallistuneet H-veneet olivat vieriviereen kiinnitettyinä. Se loi omalta osaltaan kuvaa aidosta kilpailusatamasta, mihin purjehtijoiden sekä muidenkin rantaravintolassa iltaa viettäneille katseet kääntyivät.

Kuinka kaikki saikaan alkunsa? Imatralla on ollut jo yli 20 vuoden ajan Eteläisen Saimaan, ehkä koko Saimaan alueen aktiivisimmin toimiva H-vene laivue. Tietoja toiminnastamme onkin kiirinyt kilpapurjehdusyhteisön hyvin tunteman, ja meidänkin paikallisiin H-venekisoihin osallistuneen purjeneuloja Roope Heikkilän mainion turkulaisen murteen säestämänä suomalaisille kilparatoja kiertäville miehistöille. Jutellessani joskus 3-4 v. sitten Kansainvälisen H-veneliiton presidentin, Jyrki ”pihvi” Lindströmin kanssa Saimaan alueen H-vene toiminnoista, Pihvi kysyi yllättäen, haluatteko järjestää parin vuoden kuluttua ranking kisan Imatralla? Lindström mainitsi vielä, että monet seurat haluisivat saada kisat, mutta H-veneliitossa on periaatteena antaa kisat seuroille joilla on vahva oma toiminta, itse järjestettyine paikallisine H-vene kilpailuineen ja Imatralta on kuulunut myönteisiä uutisia tässä asiassa. Vastasin ilmeisesti positiivisesti, koska asia jäi Pihvin mieleen.
Eräänä talvisena iltana viime vuoden alkupuolella Lindström sitten soitti ja kysyi haluammeko järjestää yhden kesän 2015 ranking-kisoista. Pyysin muutaman päivän harkinta-aikaa kysyäkseni asiaa ImPS:n johtokunnalta ja seuran H-veneilijöiltä. Keskustelujen jälkeen päädyimme ottamaan haasteen vastaan. Kisaorganisaatio vain nopeasti pystyyn, tehtävät jaettiin ja myös hoidettiin kevään ja kesän aikana parhaan kykymme mukaan.

Purjehdustakaan ei unohdettu. Koska tavoitteenamme oli myös jossakin määrin pärjätä ranking radalla, viritimme lipuin merkityn radan sataman edustalle harjoittaaksemme ratapurjehduksessa vaadittavia taitoja. Harjoittelu näkyikin Fenno-Cup:n lähtölinjalla, missä emme heti jääneet ”scheisse tuuliin”
Kisaviikonloppua edeltävänä perjantai-iltapäivänä seuramme jäsenistöä alkoi kerääntyä hyvissä ajoin satamaan odottamaan ja toivottamaan tervetulleeksi eri puolilta Suomea saapuvia kisamiehistöjä. Kaksi venekuntaa saapui paikalle suoraan Italiasta Garda-järvellä pidetyistä H-veneiden MM-kisoista. Ihailevat katseet seurasivat kun näitä trailereilla kuljetettavia ja vain regattojen ajaksi veteen laskettavia kaunottaria saapui yksi toisensa jälkeen Kolmen Ankkurin edustalle. Veneet puhdistettiin ja pestiin matkan pölyistä sekä nostettiin Kuljetusliike Kososen järjestämän nosturikuskin ammattitaitoisilla otteilla Saimaaseen. Nosturikuskin taito saikin välitöntä kiitosta kisamiehistöiltä. Vaikka mahdollisuutemme menestyä omassa Fenno-Cup purjehduksessa eivät alkuaankaan olleet korkealla, niin katsellessamme näitä, vain kilpailukäyttöön hankittuja H-veneitä vahattuine pohjineen ja uusine purjeineen sekä miehistöjen ammattitaitoista toimintaa rannassa, alkoivat omien miehistöjemme mielistä karista loputkin menestymisen mahdollisuudet.

Varhain lauantaiaamuna sitten alkoivat odottamamme kisat. Ensimmäisenä kilpailupäivänä rata rakennettiin sataman edustan selälle. Tällä ratkaisulla halusimme tuoda kilpapurjehduksen satama-alueen aallonmurtajalla ja kylpylän terassilla lauantaipäivää viettävien kesävieraiden nähtäville. Ratavalinta olikin lauantaina vallitsevalle keskituulelle sopiva ja ehdimme purjehtia neljä lähtöä. Sunnuntaina veimme vieraamme todelliselle ”purjehdus baanalle” Tiuruniemen ja Satamosaaren väliselle selälle. Tällä hienolla rata-alueella, aurinkoisessa säässä ja 6-8 m/s lounaistuulessa purjehditut lähdöt saivat vilpittömät kiitokset kaikilta kisamiehistöiltä. Ja mikä parhainta, niin välittömästi purjehdusten jälkeen saimme vierailtamme kehotuksen hakea SM tason H-venekisoja jatkossakin. Näin tulemme myös tekemään, koska meillä on käytössämme purjehdusstadion, mikä hakee vertaistaan koko Suomessa.