Kiitospuhe Stora Enson Imatran tehtaiden palvelusvuosijuhlassa 2016

Vuosi 2016 Stora Enson Imatran tehtaiden palvelusvuosijuhla, puhujana: Antero Lattu

Arvoisa juhlaväki, asiat ovat yleensä hyvällä mallilla kun työntekijät ja työnantaja edustajineen tuntevat kiitollisuutta toisiaan kohtaan. Kiitollisuuden osoitus niistä saavutuksia, mitä vuosikymmenien kuluessa on yhteisin ponnistuksin ja yhteistyöllä saatua aikaan, näkyy vuosittain työnantajamme meille työntekijöille järjestämissä palvelusvuosijuhlissa. Näissä juhlissa ovat vuorollaan palkittavana, kaikille samoin ja arvokkain huomionosoituksin, ne joiden palvelusvuodet yhtiömme palkkalistoilla, kymmeninä laskien, ovat saavuttaneet vähintään kunnioitettavan 20. vuoden rajapyykin. Olemme olleet osaavia koska yhtiö on meidät tehtäviimme valinnut, mutta ennen kaikkea olemme olleet onnekkaita kun olemme saaneet työnantajaksemme Stora Enson Imatran tehtaat, jota läpi vuosikymmenien on luotsannut osaava johto ja niin on asianlaita nytkin.

Kun perehtyy Enso-Gutzeitin historiaan sekä erityisesti Imatran tehtaiden historiaan, ymmärtää antaa erityiskiitoksen niille johtajillemme jotka jo vuosikymmeniä sitten, 1950 luvulla valitsivat kaukonäköisesti nykyiset päätuotteemme Imatran tehtaiden silloiseen tuotepalettiin. Nyt kansainväliseksi ja omalla tuotantosektorillaan alan johtavaksi yritykseksi noussut Stora Enso rakentaa uutta, ympäristömme kannalta kestävään kehitykseen perustuvaa tulevaisuuttaan näiden, meille jo tutuksi tulleiden tuotteiden varaan.

Meistä nyt palkittavista henkilöistä vanhimmat ovat tulleet yhtiöömme töihin jo 1970 luvulla, suurin osa varmaankin Kaukopäähän tai silloiselle Tainion tehtaille. Tietyssä mielessä olemme olleet nuorempiin työtovereihimme nähden eritysasemassa. Aloittaessamme yhtiön palveluksessa 1970 luvulla ja vielä 80-luvun alkuvuosina osa meidän työtovereistamme oli sodan käyneitä miehiä ja rintamalla tai muissa sota-ajan vaatimissa tehtävissä palvelleita lottia. Monet sodasta työelämään palanneet miehet olivat kranaattien tai luotien haavoittamia, mutta juuri näiden sodasta työelämään palanneiden miesten ja naisten työllä Enso-Gutzeitin johdon Imatran tehtaille tekemät suunnitelmat toteutettiin ja luotiin pohja Stora Enson Imatran tehtaiden menestysmahdollisuuksille. Haluankin nyt antaa meidän kaikkien puolesta erityskiitokset näille sotiemme veteraaneille. Ilman heidän työtään, Imatran tehtaita nykymuodossaan ei olisi olemassa.

Muistan kuin itse olin 20. palvelusvuoden jälkeen ensimmäisen kerran näissä juhlissa, niin silloinen henkilöstöpäällikkömme Lehtolan Jokke tuli onnittelemaan ja sanoi, tervetuloa meidän edesvastuuttomien joukkoon. Vitsihän se tietenkin oli. Mutta vakavasti puhuen nykyisessä, jos toki silloisessakin maailmassa vastuuttomuus tulevaisuudesta johtaisi nopeasti Imatran tehtaat ja koko yhtiön perikatoon.
Nyt Stora Enson Imatran tehtailla nuoremmat sukupolvet ovat jo ottaneet tai ainakin ottamassa käytännön vastuun Imatran tehtaiden ylläpidosta ja kehittämisestä. Sen vastuun, mitä me itse kukin olemme kantaneet. Meidän 40 vuotta palvelleiden velvollisuus onkin viimeistään nyt siirtää nuoremmille kaikki se tieto, mikä meille omalla alallamme on kertynyt.

Arvoisat työtoverit, minulla on kunnia kiittää meidän kaikkien puolesta Imatran tehtaiden johtoa arvokkaista palvelusvuosilahjoistamme ja vielä omasta ja Imatran tehtaiden johdon puolesta haluan kiittää teitä kaikkia ansiokkaasta työstänne Imatran tehtaiden ja koko yhtiön hyväksi.

Continue Reading

Fenno-Cup 2015

H-veneiden Fenno-Cup SM ranking osakilpailu, eräänä hienona heinäkuun viikonloppuna, nosti Imatran Purjehdusseuran ja kotivesiemme upeat rata-alueet sekä koko Ukonniemen alueen kylpylöineen ja muine palveluineen kilpapurjehdusratoja kiertävien H-veneilijöiden tietoisuuteen. Kisatuomaristossa toimineet NJK:n Erik ja Tarja Hartman nimesivätkin Imatran kylpylän terassilta avautuvan Saimaan selän näillä pohjolan leveysasteilla vertaansa vailla olevaksi purjehdusstadioniksi. Se oli Imatran Purjehdusseuralle mieluinen viesti maailmalla purjehduskisoja kiertäneiltä ystäviltämme.
Hyvin toimiva kisa-organisaatio, Imatran kylpylä palveluineen, välittömästi sataman ulkopuolella avautuva rata-alue, hyvin rakennetut purjehdusradat sekä hieno kesäinen purjehdussää nousivat puheenaiheeksi jo ensimmäisen purjehduspäivän jälkeen kun lämmin ilta hämärtyi kesäyöksi rantaravintola Nuotassa pidetyssä elävän musiikin tahdittamassa iltajuhlassa. Nuotan rantaan oli Imatran kaupungin avustuksella saatu laituri, mihin kisaan osallistuneet H-veneet olivat vieriviereen kiinnitettyinä. Se loi omalta osaltaan kuvaa aidosta kilpailusatamasta, mihin purjehtijoiden sekä muidenkin rantaravintolassa iltaa viettäneille katseet kääntyivät.

Kuinka kaikki saikaan alkunsa? Imatralla on ollut jo yli 20 vuoden ajan Eteläisen Saimaan, ehkä koko Saimaan alueen aktiivisimmin toimiva H-vene laivue. Tietoja toiminnastamme onkin kiirinyt kilpapurjehdusyhteisön hyvin tunteman, ja meidänkin paikallisiin H-venekisoihin osallistuneen purjeneuloja Roope Heikkilän mainion turkulaisen murteen säestämänä suomalaisille kilparatoja kiertäville miehistöille. Jutellessani joskus 3-4 v. sitten Kansainvälisen H-veneliiton presidentin, Jyrki ”pihvi” Lindströmin kanssa Saimaan alueen H-vene toiminnoista, Pihvi kysyi yllättäen, haluatteko järjestää parin vuoden kuluttua ranking kisan Imatralla? Lindström mainitsi vielä, että monet seurat haluisivat saada kisat, mutta H-veneliitossa on periaatteena antaa kisat seuroille joilla on vahva oma toiminta, itse järjestettyine paikallisine H-vene kilpailuineen ja Imatralta on kuulunut myönteisiä uutisia tässä asiassa. Vastasin ilmeisesti positiivisesti, koska asia jäi Pihvin mieleen.
Eräänä talvisena iltana viime vuoden alkupuolella Lindström sitten soitti ja kysyi haluammeko järjestää yhden kesän 2015 ranking-kisoista. Pyysin muutaman päivän harkinta-aikaa kysyäkseni asiaa ImPS:n johtokunnalta ja seuran H-veneilijöiltä. Keskustelujen jälkeen päädyimme ottamaan haasteen vastaan. Kisaorganisaatio vain nopeasti pystyyn, tehtävät jaettiin ja myös hoidettiin kevään ja kesän aikana parhaan kykymme mukaan.

Purjehdustakaan ei unohdettu. Koska tavoitteenamme oli myös jossakin määrin pärjätä ranking radalla, viritimme lipuin merkityn radan sataman edustalle harjoittaaksemme ratapurjehduksessa vaadittavia taitoja. Harjoittelu näkyikin Fenno-Cup:n lähtölinjalla, missä emme heti jääneet ”scheisse tuuliin”
Kisaviikonloppua edeltävänä perjantai-iltapäivänä seuramme jäsenistöä alkoi kerääntyä hyvissä ajoin satamaan odottamaan ja toivottamaan tervetulleeksi eri puolilta Suomea saapuvia kisamiehistöjä. Kaksi venekuntaa saapui paikalle suoraan Italiasta Garda-järvellä pidetyistä H-veneiden MM-kisoista. Ihailevat katseet seurasivat kun näitä trailereilla kuljetettavia ja vain regattojen ajaksi veteen laskettavia kaunottaria saapui yksi toisensa jälkeen Kolmen Ankkurin edustalle. Veneet puhdistettiin ja pestiin matkan pölyistä sekä nostettiin Kuljetusliike Kososen järjestämän nosturikuskin ammattitaitoisilla otteilla Saimaaseen. Nosturikuskin taito saikin välitöntä kiitosta kisamiehistöiltä. Vaikka mahdollisuutemme menestyä omassa Fenno-Cup purjehduksessa eivät alkuaankaan olleet korkealla, niin katsellessamme näitä, vain kilpailukäyttöön hankittuja H-veneitä vahattuine pohjineen ja uusine purjeineen sekä miehistöjen ammattitaitoista toimintaa rannassa, alkoivat omien miehistöjemme mielistä karista loputkin menestymisen mahdollisuudet.

Varhain lauantaiaamuna sitten alkoivat odottamamme kisat. Ensimmäisenä kilpailupäivänä rata rakennettiin sataman edustan selälle. Tällä ratkaisulla halusimme tuoda kilpapurjehduksen satama-alueen aallonmurtajalla ja kylpylän terassilla lauantaipäivää viettävien kesävieraiden nähtäville. Ratavalinta olikin lauantaina vallitsevalle keskituulelle sopiva ja ehdimme purjehtia neljä lähtöä. Sunnuntaina veimme vieraamme todelliselle ”purjehdus baanalle” Tiuruniemen ja Satamosaaren väliselle selälle. Tällä hienolla rata-alueella, aurinkoisessa säässä ja 6-8 m/s lounaistuulessa purjehditut lähdöt saivat vilpittömät kiitokset kaikilta kisamiehistöiltä. Ja mikä parhainta, niin välittömästi purjehdusten jälkeen saimme vierailtamme kehotuksen hakea SM tason H-venekisoja jatkossakin. Näin tulemme myös tekemään, koska meillä on käytössämme purjehdusstadion, mikä hakee vertaistaan koko Suomessa.

Continue Reading

Lauantaina jäähallissa kaukalopallon historian havinaa kun Sportterit ja Rajapallo kohtaavat 40v. juhlaottelun merkeissä

Rajapallo ja Sportterit pelaavat lauantaina klo 12:00 -13:00 joukkueiden 40v. juhlaottelun Imatran jäähallissa. Luistimilla nähdään kattava kooste molempien seurojen pelaajia Imatralaisen kaukalopallon alkuajoista lähtien.

Kaukalopallon puulaakisarja aloitettiin Imatralla 1973, vuotta myöhemmin Rajapallo aloitti C-sarjassa ja Sportterit B-sarjassa. Muutamassa vuodessa kaukalopallo saavutti huikean suosion Imatran Erotuomarikerhon järjestäessä pelit lähes sadalle joukkueelle Imatralla sekä lähialueen kaukaloissa. Sportterit ja Rajapallo nousivat nopeasti kuuman sarjan voitosta kamppailevaksi kaksikoksi. Alkuaikoina molemmissa joukkueissa jännitettiin, ehtiikö jääkiekkotähti Heikki Mälkiä Saipan pelin tai harjoitusten jälkeen Sporttereiden tueksi ja Sporttereiden riemuksi mälli ehti useimmiten paikalla kun peli Rajapalloa vastaan alkoi. Laji kiinnosti myös yleisöä jopa niin, että kuumansarjan otteluissa myytiin grillimakkaraa. Liiga ja mestis tason kiekkoilijoita näkyi lajin parissa myöhemminkin kun Saipan Matti Nevalainen ja Ketterän Harri Valtonen sekä Jyrki Tikka vahvistivat Rajapalloa.

Kaukalopallon valtakunnalliseen sarjaan Rajapallo ja Sportterit yhdistivät rivinsä ja Rajapallon väreissä Imatralaiset voittivat 1982 SM hopean sekä 1983 SM kultaa kun Töölön Vesa kaatui Helsingin jäähallissa selvin numeroin 9-3 (5-0). Töölön Vesassa pelasi tuolloin jääkiekon maajoukkueessakin nähty Jokereiden kuuluisa nallipyssyketju Timo ”tumba” Turusen johdolla, Henry Leppä ja muutama muu entinen liigakiekkoilija. Imatralla oltiin suomalaisen kaukalopallon kärjessä myös mailojen kehittämisessä. Rajapallon maalivahti Asko Kankaanpää puuseppänä oivalsi, että mailoja lapa oli helppo taivuttaa kun ne ensin keitti kuumassa vedessä. Kankaanpään keittiössä tuunatuista mailoista tehtiin Rajapalloa vastaan 1980 Helsingin SM turnauksessa protesti, peli viivästyi aika tovin, mutta tuomaristo totesi käyristetyt lavat laillisiksi.

Lauantain juhlaottelussa kohtaavat 1983 SM-kultaa voittaneessa joukkueessa pelanneista mm. Esko Rautio, Heikki Ryhänen, Raimo Turunen, Heikki Mäyrä, Jorma Piironen, Ari Turunen, Ari Makkonen, Antero Lattu ja Jarmo Nurhonen, jääpalloa SM-tasolla pelannut Kari Peltonen sekä monet muut jo seniori-ikää ehtineet pelimiehet. Ottelun tuomarina toimii vanha konkari Veli-Pekka ”euse” Riihinen.

Antero Lattu

Continue Reading

Puuttuva kilpailu mahdollistaa ryöstöhinnoittelun

4.1.2017 Uutisvuoksi

Hämmästyin luettuani Uutisvuoksen 3.1.2017, jossa New port Imatran taustalla oleva toimitusjohtaja llkka Seppälä perusteli kohtuuttomia hintaesityksiään, satamapäällikkö Janne Lappalaisen ja Imatran kaupungin toimialajohtaja Topiantti Äikkään säestämänä. Uutinen peilaa Imatran purjehdusseuran hallituksen uuden vuoden aaton lehdessä ollutta mielipidekirjoitusta.

Uskaltaako joku liikemies julkisesti esittää tavoitteeksi Mario Puzon luoman, kummisetänä tunnetun hahmon Vito Corleonen totuutta liike-elämästä, eli ehdottomasta monopoliasemasta, mikä on liikemiehelle ainoa järkevä tavoite. Mielestäni liiketoiminta ei saa olla monopoliin perustuvaa, kuten nyt on tilanne Lammassaaren satamassa. Veneilijät kyllä ymmärtävät terveen liiketoiminnan perusteet, ja näköjään paremmin kuin toimitusjohtaja Seppälä ja muut satamasopimuksen taustalla olevat henkilöt.

Hyvät herrat, onko viestinne veneilijöille todellakin lehden uutisen mukainen, missä annatte liiketoiminnalle itseisarvon, minkä primäärinen tavoite on veneilijöiden rahojen kerääminen pankkitileillenne monopoliaseman mahdollistamalla ryöstöhinnoittelulla? Ja vieläpä kunnan verorahoilla satamaan saatujen investointien tukemana.

Purjehdusseuran kirjoituksen avainsanat olivat kilpailu ja hintavalvonta, jotka nyt puuttuvat laitureiden ylläpito- ja vuokraustoiminnasta. Näillä hinnoilla satamaan on saatava kilpailua, se kuuluu terveeseen liiketoimintaan. Näinköhän Suomen kilpailulaki edes sallii tämän kaltaista yksityiselle liikemiehelle annettua monopoliasemaa?

Tilanteen korjaamiseksi voi jo suositella purjehdusseuran hallitukselle tarjouspyyntöjen lähettämistä oman venelaiturin saamiseksi Lammassaareen. Nykyinen satamasopimus ei todellisuudessa voine sitä estää, ja jos estää, on virkavirhe lähellä.

Lehdistötiedotteessa 4.11.2015 luvataan mahdollisuus veneilyn vaatimiin laajennuksiin: ”Uusi satama rakentuu nykyisen alueen eteläpäähän, lahden pohjukkaan. Näin satamasta tulee tiiviimpi ja alueen itäranta voidaan varata muuhun veneilyyn ja vapaa-aikaan liittyvään toimintaan ja mahdolliseen myöhemmin toteutettavaan laajennukseen”.

Antero Lattu
Imatran purjehdusseuran jäsen

Continue Reading

Etelä-Karjalaan yksi kaupunki sekä kunta

1.4.2014 Etelä-Saimaa, Uutisvuoksi

Toivottavasti valtion ohjaama, viiteen valtakunnalliseen alueeseen tukeutuva sote-uudistus puhaltaa raikkaita tuulia myös kuntakentän rakennekeskusteluun Etelä-Karjalassa.
Etelä-Karjala tarvitsee uudistumista, ja se vaatii vapautumista vanhoista valjaista.
Miksi yritämme yhdistää kaupunkikulttuuria ja maaseutukulttuuria? Nyt esillä on ollut vain yksi Etelä-Karjalan kattava kokonaisuus tai kaksi itä-länsi-mallia missä Lappeenranta maalaiskuntineen ja Imatra maalaiskuntineen muodostaisivat kaksi erillistä kaupunkia.
Katsotaan asiaa uusin silmin, ja yhdistetään Lappeenrannan ydinalue, Joutsenon ydinalue ja nykyinen Imatra yhdeksi keskuskaupungiksi, jota ympäröi yksi maalaiskunta.
Uusi kaupunki pystyisi keskittymään selkeämmin perinteisiin kaupunkikulttuuria vahvistaviin vetovoimatekijöihin ja teollisuuden tarpeisiin. Ympäröivä maalaiskunta pystyisi keventämään hallintonsa kestokykyään vastaavaksi ja paneutumaan perinteisiin maalaiskuntien toimintoihin ja maaseutumatkailun kehittämiseen.
Jokainen asioita avarasti ajatteleva ymmärtää, että vanha ja raskas poliittinen luottamushenkilöstö pitää keventää niin kaupungeissa kuin maaseutukunnissa uusien vaatimusten mukaiseksi. Rahamme eivät tule riittämään nykyisen hallintokulttuurin ylläpitoon, koska verotuloina kerättävistä varoista yli puolet tulee siirtymään viiden Erva alueen käyttöön.
Uusi sote-malli tulee olemaan hallinnoltaan vanhaa rakennetta selvästi keveämpi, hallintokuluiltaan edullisempi, ja nykyiseen verrattuna palvelutaso paranee, koska se tulee ohjaamaan toimintoja aiempaa kustannustehokkaammin.
Etelä-Karjala tarvitsee uudistumista, ja se vaatii vapautumista vanhoista valjaista, eikä vapautumista saa estää vanha aluekohtainen poliittinen mandaattiajattelu. Tällä hetkellä väkilukumme pienenee sekä vanhenee, joten siihen on saatava muutos. Meillä on täydet eväät uuteen kasvuun, jos me haluamme ottaa mahdollisuudet yhteisesti käyttöön.
Etelä-Karjala on alueeltaan pieni, ja liikenneyhteytemme ovat hyvät ja nopeat, joten siltä osin emme voi vetäytyä valittajien suureen heimoon. Taloutemme perustana meillä on maailmanluokan teollisuus, minkä lisäksi Etelä-Karjalassa on kansainvälisen vertailun kestäviä pk-yrityksiä ja matkailupalveluja.
Nyt meidän Etelä-Karjalan asukkaiden on itse pystyttävä muuttumaan nurkkapatriooteista maailmanluokan vetovoimaisiksi kansalaisiksi, asuimmepa maalaiskunnassa tai keskuskaupungissa, ja voisimme aloittaa muutoksemme esittämälläni kuntarakenteella.

Antero Lattu (sd.), Imatra

Continue Reading