Suomen kansantalouden kestävyys vaarassa

Uutispäivä Demari ja Etelä-Saimaa xx.9.2010

Suomeen varallisuutta tuottavan omaisuuden romutus jatkuu vilkkaana. Nyt vetovuoroon joutui M-Real. Rautjärven kunnalle Simpeleen erikoispaperituotannon lopettaminen on hirmuinen isku, vaikka särkylääkkeeksi tarjotaan investointeja kartonkikoneeseen. Nyt koettua teollisuuden tappolinjaa emme saa enää jatkaa. Näin jatkaen on koko kansakuntamme tulevaisuus vaarassa. Jos me emme investoi maamme teolliseen tuotannon kehittämiseen ja ylläpitoon, on varmaa että mikään muukaan valtio ei Suomeen investoi. Jotta investoinnit saadaan uudelleen käyntiin, on ymmärrettävä myös ne talouden realiteetit, mitkä teollisuutta ohjaavat. Meidän on vain avattava silmämme ja hyväksyttävä keskeiset vaikuttimet. Otetaan lähtökohdaksi eräs perustotuus, mikä on helppo ymmärtää mutta vaikea hyväksyä. Suomi ei sijaitse hyvällä markkinapaikalla, eikä sijaintimme kansainvälisiä markkinoita ajatellen ole tällä menolla ainakaan vahvistumassa. Tämä perustotuus on saatava kompensoitua muilla omassa päätäntävallassa olevilla tuotantotekijöillä, koska joudumme kilpailemaan kaikilla osa-alueilla muun maailman kanssa. Neljä merkittävää tekijää ovat: Kotimaisten raaka-aineiden hinta, välitön ja välillinen verotus, työvoiman koulutustaso sekä kansainvälisen kilpailun kestävä työn hinta. Paras tie kilpailukykyiseen verotasoon on keventää kunnallisten palvelujen kansakunnallemme aiheuttamaa verorasitusta yhdistämällä kuntia. Raaka-aineiden hinnasta ja työn hinnasta sopiminen edellyttävät yhteistä tahtoamme Suomen pitämiseksi asumiskelpoisena myös seuraavat sata vuotta. Hyvin hoidettu koulutus ei koettujen päätösten perusteella enää yksin riitä.

Suomen kansalaisina meillä on oikeus ja velvollisuus myös vaatia jotakin. On lopetettava valtion ja muiden suomalaisten yhtiöiden myyminen ulkomaille ja opetellaan omistamaan tuottavaa omaisuutta. Tämä koskee myös EU-maihin ”siirrettävää” tuotantoa ja palvelutoimintojen hallintaa. Meidän on pidettävä maamme talouselämän ja pörssiyhtiöittemme ydin omissa käsissä. Lainsäädännöstä löydämme siihen tarvittavat instrumentit. Meillä on oikeus vaatia kaikilta suomalaisilta isänmaan etujen ajamista, koska näin toimitaan myös muissa maissa. Ainakin suomalaiset miehet ovat vannoneet sotilasvalan. Se velvoittaa myös rauhan aikana toimimaan isämaamme parhaaksi. Kukapa valapatto haluaisi olla.

Villinä laukkaavat markkinavoimat etsivät pääomalle aina maksimituottoa. Markkinavoimille löytyy isänmaa vain silloin, kun maan ja yritysten hallinto on halukas huolehtimaan omasta maastaan. Ilman poliittista säätelyvoimaa markkinavoimat toimivat kuten heinäsirkkaparvet etelässä. Viettien ohjaamana sinne missä paikallinen väestö luulee itse korjaavansa työnsä hedelmät. Vain ”tuhotut pellot” jäävät odottamaan paikallisten yhteisöjen uutta yritystä välttämättömän elantonsa varmistamiseksi.

Antero Lattu
sd, Imatra

Lue artikkeli / kommentoi

Kreikan opetus: Helppoa rahaa ei lopulta ole

Etelä-Saimaa toukokuu 2010

Kreikka käytti saamansa valtiolainat pääsääntöisesti tuottamattomiin investointeihin. Vaikka osa rahasta käytettiin oikein, lomakohteita kohennettiin ja Välimeren suojelua tehostettiin, niin suurin osa lainasta upposi Kankkulan kaivoon. Iso osa lainoista ohjautui suoraan ylimitoitettuun asevarusteluun. Rahaa valui eri väyliä kreikkalaisten taskuihin koska poliitikot lupasivat kansalaisille toinen toistaan parempia etuja, isompia palkkoja, alempaa eläkeikää jne. Kaikki hyvä kelpasi Kreikan kansalle. Helppo raha tuli laulaen ja meni viheltäen. Elintason noususta huolimatta valtion kassaan ei kilahdellut aiempaa enempää veroeuroja.
 
Kreikan valtion velkakirjoihin sijoittaneet pankkiirit olivat varmoja vakaasta tuotosta. 100 miljardia euroa helppoa rahaa minkä takaajana oli EU. Näin ainakin kuviteltiin olevan. Vapaana purjehtivat ja omaa vapaata talousmeren avaa mustasukkaisesti varjelevat markkinatalouden ylipapit eivät halunneet harmaita aivosolujaan turhaan rasittaa. Liituraitapuvut päälle, nimet paperiin ja kuohujuomalasit kilahtivat. Vastaavista sijoitusjuhlista olikin jo aikaa…
Pankkiirit arvasivat oikein siinä että pankkijärjestelmä yritetään pitää pystyssä. Jos Kreikka on selvitystilassa, eikä pysty maksaman lainojaan, muut EU:n jäsenvaltiot tulevat hätään. Kreikan auttaminen on eurooppalaisten etujen mukaista. Näin ainakin toivotaan. Suomen osuus, 1,5 miljardia ei ole pieni. Jokainen ymmärtää mitä saa tuhannella Eurolla ja mitä miljoonalla. Miljardi on useimmille kansalaisille jo hämärä käsite vaikka sen suhde miljoonaan ei edellä mainitusta muutu. Ei puolitoista miljardia Suomea kaada, mutta kansalaisten mieltä se kirpaisee. Varsinkin kun takaisinmaksusta ei ole mitään varmuutta. Se voi jäädä lopulta joululahjaksi Suomen kansalta.
 
Ottakaamme tämä muistutuksena tiukan ”tannerilaisen” talouden pidon tarpeellisuudesta myös Suomessa. Meillä on omat haasteemme vielä edessäpäin: Eläkeiän nostaminen, verojen korotukset, lama-aikana valtion ottamien lainojen takaisin maksut, uusien taloudellisesti kannattavien työpaikkojen luominen jne.
 
Antero Lattu SD
Kansanedustajaehdokas
Imatra

Lue artikkeli / kommentoi

Lappeenranta hoitakoon saniteettijätteensä alueellaan

Etelä-Saimaa 21.8 2009

Arvoisa toimittaja Hernesmaa, ehdotat Etelä-Saimaan pääkirjoituksessa 18.08.09, Lappeenrannan saniteettijätösten siirtämistä syntysijoiltaan kauas Imatralle. Kansankielellä sanoen, Lappeenrannan ”paska-asioiden” hoitamista Vuoksen rannalla Imatran Meltolassa. Kansalaiset eivät hyväksy Lappeenrannan saniteettijätteiden käsittelystä syntynen kirkasteen pumppaaminen Saimaaseen. Näkemyksesi mukaan vain asioita ymmärtämättömien tunnepohjainen ajattelu estää ylvään tavoitteesi siirtää koko hoito, paskoineen päivineen, Imatralaisten hoidettavaksi. Perustelet ehdotustasi sillä, että Lappeenranta maksaisi oman osuutensa Meltolan puhdistamon laajennuksen investoinnista ja suorista käyttökuluista. Tätä ei tarvitse edes epäillä.

Tulkoon tässä selväksi, että minä en ole tunneihminen, en tee talouteen liittyviä päätöksiä tunteiden tai aatteiden perusteella.

Imatra lähiympäristöineen on ollut tunnettu matkakohde jo ammoisista ajoista. Alueen, kunnan tai kaupungin hyvä Imago on matkailuliiketoiminnalle hyvin tärkeä asia. Matkailussa Imagolla vedotaan ihmisten positiivisiin tunteisiin ja maineella niitä vielä pyritään vahvistamaan. Perinteisenä matkailualueena Imatralla on tehty päätöksiä panostaa matkailuun merkittävästi aiempaa enemmän. Siihen tulevaisuuden kuvaan ei sovi toimiminen koko seutukunnan WC:nä. Ehdottamasi uusi ja iso puhdistamo kaikkine haju- yms. haittoineen olisi hyvin lähellä Imatran keskeisimpiä matkailukohteita ja vielä lähempänä arvostettua pientalotaajamaa. On kovin noloa, että sinä arvostettuna lehtimiehenä pääkirjoitusta laatiessasi hyvin tiesit tämän asian. Lehdistön keskeisenä tehtävänähän on valvoa, etteivät virkamiehet ja poliitikot sortuisi ehdotuksesi kaltaisiin väärinkäytöksiin. Lappeenranta rakentakoon oman puhdistamon ”vanhan” Lappeenrannan alueelle. Yhteistä Saimaan vesistöä suojellaksemme, hyvin puhdistettu ja tarkasti tutkittu syntyvä kirkaste lienee järkevintä pumpata useiden varoaltaiden kautta Vuokseen lähelle Venäjän rajaa, jos rajavesikomitea sen hyväksyy.

Näillä kirjoituksessasi aiheutat vain ongelmia Imatran ja Lappeenrannan tiivistyvää yhteistyötä kannattaville imatralaisille kunnallispoliitikoille. He joutuvat kustantamaan ne ikkunat, mitä sinä ehdotuksellasi onnistuit kivittämään rikki.

Antero Lattu
Imatran kaupunginvaltuutettu, SDP
Kaupunginhallituksen jäsen

Lue artikkeli / kommentoi

Järjestöjohtajille ja poliitikoille yhteiset globaalin talouden kurssit

Uutis-Vuoksi xx.2.2009

Mikko Mäenpää, STTK:n puh.joht. vaati palkansaajajärjestöjen johdolle koulutusta globaalin talouden vaikutusten ymmärtämiseksi. (HS. 18.2.09). Sitra järjesti aiemmin kursseja suomalaisille talouselämän päättäjille laidasta laitaan. Valitettavasti Esko Aho lopetti kurssit ja sen seurauksia on nähtävissä. Muutaman vuoden takainen paperiteollisuuden lakko työsulkuineen olisi saattanut jäädä kokematta jos palkansaajajärjestöillä olisi ollut riittävästi tietoa, jo silloin tiedossa olleesta alan kehityksestä maailmalla. Mäenpään mukaan Sitran kursseilla saivat yhtäläistä kansainvälisen taloustiedon oppia, työnantajat, palkansaajajärjestöjen pomot sekä virkamiehet. Taloustiedon kursseilla omaksuttu yhteinen talouskieli ja yhteinen näkemys suomalaisten keskeisimmistä taloudellisista eduista oli johtavana vaikuttimena kun Suomi liitettiin Euroopan Unioniin.

Nykyiseen globaaliin talouskriisiin eivät suomalaiset ole voineet vaikuttaa. Se päättyy aikanaan ja silloin pitää suomalaisella yritysjohdolla, palkansaajajärjestöillä ja poliitikoilla olla yhteinen näkemys keinoista pärjätä globaalissa kilpailussa. Suomi on vain viiden miljoonan ihmisen kansakunta. Kansainvälisen mittapuun mukaan lähinnä suurkaupunki, mikä sijaitsee toivottoman kaukana globaalin talouden kuumista pisteistä. Kun me vielä olemme selvästi muita teollisuusvaltioita riippuvaisempia kansainvälisestä kaupasta, on Mikko Mäenpään huoli tulevaisuudestamme oikeutettu. Suomen sisämarkkinat eivät riitä ylläpitämään elintasoamme lähestulkoon nykyisellä tasolla. Tämä perusasia on kaikkien suomalaisen on ymmärrettävä. Järjestöjohtajien ja poliitikkojen on oivallettava talousasiat paljon laajemmin. Heidän sisäistettävä globaalin talouden vaatimukset suomalaiseen yhteiskuntaan asemansa mukaisesti sekä vaalittava kansakunnan yhteistä etua.

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää on pettynyt tilanteeseen, missä työntekijäjärjestöt ovat keskittyneet vain kotimaan työmarkkina-asioihin. Samaa impivaaralaista kotiin käpertyvää ajattelua hän näkee myös useimpien suomalaisten poliitikkojen ajattelussa. Valitettavasti Mäenpää on oikeassa pohdinnoissaan. Aikaa ei ole enää hukattavissa likinäköiseen, omien rajattujen yhteisöjen etujen ajamiseen. Toivotaan että Mäenpään viesti yhteisen talouskoulutuksen tarpeellisuudesta ymmärretään, vaikkapa Suomen Pankissa.
 
Antero Lattu
Kaupunginvaltuuston ja
hallituksen jäsen
SDP Imatra

Lue artikkeli / kommentoi

Kutsu tulla tekemään päätöksiä yhteisistä asioistamme

Uutis-Vuoksi Heinäkuu 2008

Oletko miettinyt voisitko Sinä olla se henkilö, jota tarvitaan seuraavan nelivuotisen valtuustokauden ajaksi hoitamaan yhteisiä asioitamme? Imatra lähikuntineen sekä koko maakunta tarvitsee järkeviä henkilöitä tulevan syksyn kuntavaaliin. Valtuustotyö edellyttää ennen kaikkea avarakatseisuutta ja demokraattista otetta asioiden hoidossa. Kokemattomuutta kuntapolitiikkaan liittyvissä tehtävissä ei ole syytä pelätä. Valtuustotyöhön, kaupungin talouden seurantaan, mahdolliseen lautakuntatyöhön sekä moniin muihin kuntasektorin asioihin saa koulutusta jo ennen vaaleja ja koko valtuustokauden ajan. Täydellistä pätevyyttä kuntapolitiikkaan ei ole edes saatavissa, mutta kokemus tuo luonnollisesti ajan mittaan varmuutta itse kullekin.
 
Vaikka on mahdollista päästä myös sitoutumattomana mukaan puolueiden vaalilistoille, niin ainakin suurimmat puolueet toivovat, että mahdollisimman moni liittyisi jo ennen kuntavaaleja tai jossakin vaiheessa valtuustokauden aikana puolueen jäseneksi. Puoluekirjaa ei kuitenkaan vaadita. Kuntapolitiikassa on usein mukana myös ns. ”yhdenasian” tai enemmistön mielestä kapeakatseisesti asioihin suhtautuvia, usein sensaatiohakuisia populisteja. Sellainenkin toiminta on löytänyt omat kannattajansa, paikkansa ja edustajansa valtuustoihin. Edesmenneen Helsingin Sanomien pilapiirtäjä Kari Suomalaisen lanseeraama sanonta ” Olen mieluummin yksin oikeassa, kuin ryhmän kanssa väärässä” ei ole kuitenkaan helppo, eikä usein oikeakaan tie kulkea valtuustosaleissa.
 
Salaperäistä juonimista tai muuta epäasiallista käytöstä ei myöskään tarvitse pelätä. Itse en ole SDP:n jäsenenä kokenut toisten jäsenten tai puoluejohtomme taholta vähäisintäkään painostusta asioiden hoitamisessa jonkun periaatteellisen ihanteen mukaisesti. Ei ole tarvinnut sielua tai ihanteita luovuttaa millekään alttarille. Puolueet eivät tarvitse lampaita eivätkä pässejä vaan järkeviä ihmisiä jäsenikseen. Näin voinee todeta myös muiden isojen puolueiden paikallisjohto ja jäsenet. Paikallisena SDP:n puolueosaston johtajana luonnollisesti toivon, että me saamme valtuustolistallemme runsaasti ehdokkaita ja valtuustoon sekä lautakuntiin parhaat edustajat yhteisistä asioistamme päätöksiä tekemään.
 
Olemme kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa suhtautuneet avarakatseisesti Imatran ja seutukuntiemme asioihin ja tehneet työtä sen eteen, että Imatralla olisi hyvä elää nyt ja tulevaisuudessa. Kuluvalla valtuustokaudella olemme joutuneet keskittymään mm. Imatran talouden kääntämiseen, palveluita kohtuuttomasti karsimatta, pysyvästi positiiviselle uralle. Se tehtävä on edelleen kesken.
Jos olet valmis tähän työhön, tervetuloa keskustelemaan kanssani asettumisesta ehdokkaaksi kuntavaaleihin.
 
Antero Lattu
SDP Imatra
VTY:n puheenjohtaja
kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen

Lue artikkeli / kommentoi