Suomen kansallisvarallisuus myynnissä

Imatralainen maaliskuu 2007

Vuonna 2006 suomalaisen omaisuuden myynti ulkomaille jatkui vilkkaana. Ulkomaalaiset ostivat suomalaisten omistuksesta 8,5 miljardin euron bisnekset. Suomalaiset ostivat ulkomaisesta omistuksesta 3,9 miljardin liiketoimet, eli tappiomme oli lähes 5 miljardia euroa. Omaisuutemme ulkomaalaisomistus on lisääntynyt hälyttävän nopeasti. Suurimmat pörssiyhtiömme ovat laidastaan ulkomaalaisten omistuksessa. Usein enemmän kuin kaksi kolmasosaa osakkeista on vieraissa salkuissa. Odottaako Fortumia sama kohtalo? Sähkö kuuluu perustarpeisiin, kuten vesi ja viemärit minkä jalostusastetta pörssiyhtiö ei enää nosta.

Räikeimmin tilanne on karannut käsistä kaivostoiminnassa. Kaivoslakimme lahjoittaa Suomen malmivarat koko maailman omaisuudeksi, kirjoittaa Osmo Soininvaara Suomen Kuvalehden kolumnissaan (8/2007) ja vaatii tilanteeseen välitöntä korjausta.
Maamme talouden nokkamiehet ovat pitäneet ulkomaalaisomistusta hyvänä tai ainakin välttämättömänä asiana, ei niinkään riskinä. On uskoteltu, että näitä liituraitaisia pankkiireja ja kansainvälisiä pelureita ei kiinnosta vallankäyttö yhtiöissä, kunhan sijoitetulle pääomalle saa riittävän tuoton. Tälläkin asialla on kääntöpuolensa. Raadolliset markkinavoimat etsivät pääomalle aina maksimituottoa. Nykyisin se tulee yhä useammin Kiinasta ja Intiasta, minne tuotantoa siirretään. Markkinavoimilla ei ole isänmaata ja raha liikkuu liukkaasti. Tämä on nähty.

Suomi ei sijaitse hyvällä markkinapaikalla ja sijaintimme kansainvälisiä markkinoita ajatellen on edelleen heikentymässä. Siksi onkin tärkeää, että maamme talouselämän ja pörssiyhtiöittemme ydin olisi omissa käsissä. Lopetetaan valtion ja muiden suomalaisten yhtiöiden myyminen ulkomaille ja opetellaan omistamaan tuottavaa omaisuutta. Lainsäädännöstä löytyy siihen tarvittavat instrumentit.

Antero Lattu
kansanedustajaehdokas SDP
Imatra

Lue artikkeli / kommentoi

KEPU ASETTUMASSA SDP:n VANAVETEEN ENERGIA-ASIOISSA

Etelä-Saimaa Helmikuu 2007

SDP:n vaaliohjelman julkistamisen jälkeen Keskustan Mauri Pekkarinen äityi kehumaan SDP:n Eero Heinäluoman bioenergiaan liittyviä kannanottoja. Toivottavasti Pekkarinen on vielä toisenkin lukemisen jälkeen samalla kannalla. Jos yhteinen sävel löytyy, niin Suomen Keskusta on samalla löytänyt energiapolitiikassaan oikean tien SDP:n vanavedessä.
Sosialidemokraatit painottavat ohjelman ilmasto-osiossa monipuolista energiantuotantoa takaamaan kansalaisille ja teollisuudelle vakaan ja kohtuuhintaisen energian. Bioenergian käytön lisääminen on ohjelman eräs keskeinen sanoma. Tässä asiassa odotetaan tutkimustuloksia siitä mikä olisi koko kansakunnan kannalta paras tapa lisätä bioenergian käyttöä. Mauri Pekkarinenhan sen sijaan moitti julkisesti Ympäristöministeriön tutkimusjohtajaa kun tämä esitti SDP:n vaaliohjelman mukaista järjestystä, ensin tutkitaan ja vasta sitten investoidaan.
Ainakin osa Keskustan ja MTK:n johtoa näyttää kuitenkin jo ”haistaneen” yhteiskunnan rahaa ja odottaa välittömiä investointitukia, niin peltoenergialle kuin kirkonkyliin rakennettaville hakekattiloille. Tämä toive tukee yhtä Kepun keskeisintä tavoitetta pitää koko maa harvaan asuttuna.
MTK metsäjohtaja Antti Sahin puhe Ähtärissä 6.11 pidetyillä bioenergiapäivillä on mielenkiintoinen. Puheessaan Sahi syyttää bioenergian käytön kruunun jalokiveä, metsäteollisuutta siitä että se yrittää haalia käsiinsä koko metsäsektorin puusta hakkuutähteeseen. MTK ajaa voimakkaasti mallia missä puun hinnan nostamiseksi, yhteiskunnan varoilla rakennettaisiin polttolaitoksia ympäri Suomea lisäämään puun ja metsähakkeen kysyntää.
Vaikka hakkuutähteitä vielä toistaiseksi riittää, niin sen käyttöä pitää tarkastella koko valtakunnan kannalta, ei minkään pienryhmän lyhytnäköisten etujen kannalta. Valtakunnan kokonaisedun kannalta jalostuskelpoisen puun laajamittainen polttaminen on kestämätön ratkaisu. Globaalin kasvihuoneilmiön hidastamiseksi se ei edes ole paras malli vähentämään fossiilisia hiilipäästöjä. Metsäteollisuuden tehokkaat CHP-kattilat sekä valmis puun keräys- ja kuljetusinfra ovat nyt ja toivottavasti vielä pitkälle tulevaisuuteen, yksi parhaimmista menetelmistä vastata välittömiin kasvihuonekaasujen päästövähennyksiin Suomessa.
Puunjalostus paperi- ja pakkausteollisuuden tuotteiksi, kierrätys sanomalehtipaperiksi tai muuksi kierrätysmateriaaliksi ja lopuksi käyttö biopolttoaineena on bioenergian hyödyntämistä parhaimmillaan. Puunjalostus tuo valtakuntaan vaurautta jopa monikymmenkertaisesti enemmän kuin puun suora energiakäyttö.
Metsäteollisuus on jo aloittanut tutkimukset toisen polven bioenergian tuotantoon liittyvien ratkaisujen kaupalliseksi hyödyntämiseksi tehtaiden yhteydessä. Valtion on nyt tuettava tutkimus- ja kehitystyötä toisen polven biopolttoaineiden saamiseksi käyttökelpoisiksi tuotteiksi.

Toivottavasti Mauri Pekkarisen kehut SDP:n energiaohjelmalle hillitsee myös MTK:n hevosia.

Antero Lattu
Imatralainen insinööri
kansanedustajaehdokas (SDP)

Lue artikkeli / kommentoi

MTK leikkii tulella

Uutipäivä Demari ja Uutis-Vuoksi syyskuu 2006

MTK esitti 29.8.2006 Kauppalehdessä tavoitteensa puuraaka-aineen ohjaamiseksi kasvavassa määrin suoraan poltettavaksi. Etujärjestön mukaan markkinavoimien pitää antaa ratkaista aloitetaanko Suomessa laajamittainen puun polttaminen vai viedäänkö puu jatkojalostettavaksi.

MTK:ssa tiedetään hyvin että puunjalostus paperi- ja kartonkituotteiksi tai sahatavaran valmistus jatkojalostuksineen luo Suomeen työtä ja vaurautta moninkertaisesti, parhaimmillaan jopa monikymmenkertaisesti puun suoraan energiakäyttöön verrattuna. Väite että puuta riittää Suomessa sekä puunjalostuksen että laajamittaisen polton tarpeisiin hämmästyttää. Jo nyt joudutaan tuomaan runsaasti puuta Venäjältä. MTK:n ehdotuksen mukaan puuta poltettaisiin ympäri Suomea rakennettavissa pienissä polttolaitoksissa. Se ei edes ole energiantuotannon, kasvihuonekaasujen tai ympäristönsuojelun kannalta paras mahdollinen menetelmä hyödyntää energiapuu Suomessa. Sellutehtaiden CHP-voimaloissa (sähkön ja lämmön yhteistuotanto) voidaan tuottaa energiaa jopa 25 % paremmalla hyötysuhteella kuin yksipuoliseen sähkön- tai lämmöntuotantoon rakennetuissa pienissä polttolaitoksissa. Tämän lisäksi CHP-laitoksissa poltto tapahtuu hiukkaspäästöjen kannalta parhaissa ja hyvin valvotuissa olosuhteissa. Nämäkin ovat MTK:n asiantuntijoille selviä asioita.

Ohjaamalla energiapuu osaksi puunjalostusprosessia saadaan parhaiten hyödynnettyä jo rakennettu energiantuotantokapasiteetti sekä muu kuljetus- ja hallintoinfrastruktuuri ja sen lisäksi säästettäisiin mittavasti investointikuluja esim. energiantuotannon tutkimus- ja kehitystoimintaan. MTK:n toivoma markkinavoimien mellastaminen Suomen rajallisista puuvaroista nostaisi puun hinnan puunjalostusteollisuuden kannalta kestämättömälle tasolle. Se johtaisi Suomen hyvin nopeasti itse aiheutettuun syvään ja pitkään taantumaan.

Suomella on jo nyt aivan riittävästi haastetta vaadittujen kasvihuonekaasujen päästövähennysten kanssa. Tässä tilanteessa on vastuutonta yrittää rahastaa markkinavoimiin vedoten puuraaka-aineella. Suomalaisten yhteisen edun vuoksi olisikin järkevämpää jos MTK keskustelisi teollisuuden kanssa sellaisen ratkaisun löytymiseksi mikä toisi vaurautta metsänomistajien lisäksi puunjalostusteollisuudelle ja koko valtakunnalle. Ainakaan valtiovalta ei saa pienilläkään tukiaisilla edesauttaa kansakunnan kokonaisedun vastaista toimintaa.

Antero Lattu
Imatran kaupunginvaltuutettu (SDP)
SDP:n ilmasto- ja energiatyöryhmän jäsen

Lue artikkeli / kommentoi

Puheeni kaupunginvaltuustossa 7.6.2010

Puheeni kaupunginvaltuustossa 7.6.2010 liittyen perustettavan kuntien palvelukeskuksen (KPK) ICT palvelut Oy:n perustamiseen. Imatra sijoittaa n. 36k€? perustettavan yhtiön osakkeiden hankintaan

En puheessani ota kantaa henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon palvelukeskuksen perustamiseen. Jätän sen ko. alan asiantuntijoiden harkittavaksi.
Sen sijaan kiinnitän valtuutettujen huomion ICT palvelukeskuksen perustamiseen, koska tunnen tämän sektorin hyvin, olenhan ollut suunnittelemassa ja perustamassa vastaavaa valtakunnallista IT palvelutoimintoa työssäni yksityisellä sektorilla.
KH:n jäsenenä en myöskään esitä KH:n esityksen hylkäämistä tai palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Valtuuston jäseniä pyydän tarkkaan seuraamaan asian valmistelua. Valtuuston jäsenten on mietittävä, onko palvelujen hankkiminen KPK:sta todellakin Imatralaisten veronmaksajien, kuntapalvelujen käyttäjien ja paikallisten yritysten kokonaisedun mukainen.
Sitran esittämä pääperuste uudelle palvelukeskukselle:
Pyritään hillitään IT kustannusten kasvua 10 % tämän hetkistä kuntakohtaista arviota pienemmäksi.

Keinot säästöjen saavuttamiseksi:

Ulkoistetaan IT palvelut sovelluskehityksineen 100%
Näkemykseeni, kokemukseeni ja internetistä hakemiini tietoihin nojautuen uuden keskuksen hallinnointiin sijoitetaan seuraavat IT palvelut:
Servicedesk (= tietotekniikan käyttäjien palvelupiste)
kotihakemisto, sovellus ja tietokantapalvelimien hallinta ja ylläpito
tietoliikennepalvelut kokonaisuudessaan
kuntien tietojärjestelmien sovelluskehitys
KPK ICT Oy ei kokemukseni ja netistä löytämääni aineistoon nojautuen suinkaan itse aio tuottaa IT palveluja tai sovelluskehitystä.
KPK ICT Oy tulee kilpailuttamaan em. palvelut.
Koska palvelukenttä on laaja, koko Suomi, niin vain todella suuret Euroopan tai vähintäänkin Suomen laajuiseen palvelutoimintaan pystyvät yritykset pystyvät jättämään tarjoukset. Kuntien paikalliset toimijat jäänevät ”nuoleman näppejään”, jos ei yhteisesti voida sopia että palvelukeskus käyttää paikallisia toimijoita. (Tätä yhteistä tahtoa suuresti epäilen)
Olen Sitran käyttämien konsulttien kanssa samaa mieltä siitä että ERP järjestelmät (=toiminnan ohjausjärjestelmät) on syytä suunnitella ja kehittää ja ylläpitää keskitetysti. Siinä säästetään yhteisiä varoja. KPK ICT oy on tällä sektorilla kannatettava investointi.

Jos seurataan IT trendejä talouden kannalta, ei Imatran ICT palvelujen hinta ei saa nousta, vaan sen pitäisi edelleen pudota nykyisestä. Yksityisellä sektorilla IT kustannukset ovat pudonneet jo vuosia.
Myös Sitra on perusteluissaan tämän huomannut:
Sitran liiketoimintasuunnitelmassa lukee:
– Henkilöstö, uudet vähemmän resursseja sitovat palvelut vähentävät työvoimatarvetta
Tämän lisäksi oman kokemuksen perusteella voi sanoa:
– Tarvittavan tekniikan hinta on pudonnut jatkuvasti ja hyötysuhde on parantunut
– Henkilöstön IT osaamisen taso on noussut huimasti

Meidän on Imatran kaupungilla tiedettävä tarkkaan nykyinen kustannustaso eri IT palvelusektoreihin jaettuna. Tiedämmekö?
Jos emme pysty tekemään tarkkaa kustannuserittelyä, emme voi nähdä saatuja hyötyjä nykyiseen nähden

Meidän on tiedettävä tarkkaan tulevat investoinnit uusiin järjestelmiin,
Johtuen nykyisestä järjestelmäkirjosta ja osin vanhentuneesta tekniikasta, vanhat järjestelmät joudutaan tutkimuksen perusteella pääsääntöisesti romuttamaan
Sitran selvitykseen nojautuen uskallan väittää että nykyiset järjestelmät ja tekniikka tullaan pikaisesti romuttamaan ja rakentamaan kaikille yhteiset järjestelmät, yhdistäen jotkin nykyiset järjestelmät siltä osin kuin niiden uusimmat versiot ovat käytössä tai sitten valitaan täysin uusi.

Mikä tulee olemaan lopullinen hintalappu KPK ICT Oy:n IT palveluille?
Hintaa ei tiedetä, koska lopullinen hinta määräytyy tulevien tuotantokustannusten perusteella. Näin todetaan Sitran liiketoimintasuunnitelmassa.

Kuka hyötyy eniten ja kuka jää maksajan rooliin
Kokemukseni perusteella uskallan väittää että isot kunnat joutuvat maksumiehiksi
Pienet maaseutukunnat hyötyvät eniten
Aiheuttamisperusteisuus olisi oikea palvelumaksun määräytymisperuste, mutta täyttyisikö silloin oikeudenmukaisuuden periaate pienten kuntien kannalta?

Ovatko kaikki isot kaupungit mukana yhtiössä?
Isolla kaupungilla on oltava ja on omaa IT osaamista
Kaupungin IT hallinta- ja ylläpitokulujen minimoimiseksi ja kohdistamiseksi oikein on erittäin tärkeää osata ostaa palveluja, IT- palvelut on tuotteena erittäin vaikea ostettava.
Kokemusperäisesti voin vakuuttaa, ettei yksi IT päällikkö ehdi perehtymään kuin pieneen osaan koko tuote / tekniikka kirjosta. IT päälliköt hallinnoivat joko henkilöstöä tai palvelusopimuksia tai molempia.
Sitra näkee osaoptimointina kaupunkien oman IT palvelutuotannon. Sitä se onkin kun puhutaan ERP järjestelmistä. Mutta kun puhutaan paikallisesta IT tuesta, Sitran mainitsema osaoptimointi on kaupungin veronmaksajien ja yrittäjien kannalta todellista optimointia.

En usko että suuret kaupungit tulevat mukaa Sitran yhtiöön
Jos kustannukset ylittävät suunnitelmat, maksajiksi joutuvat keskisuuret kaupungit, Imatra mukaan lukien.

Imatra otti omaan hallintaan IT palvelut runsaat 3 vuotta sitten
Imatralla oli aiemmin täysin ulkoistettu IT palvelu mikä tuli Imatralaisille todella kalliiksi. Puhuja oli aloitteentekijänä ja tukijana, kun ulkoistetut palvelut otettiin omaan hallintaan.
Nykyisellä hallintomallilla on pystytty säästämään satoja tuhansia euroja kuntalaisten verorahoja.

Missä KPK palvelut tuottaa
Mihin keskitetyt palvelut sijoitetaan, voiko Imatra olla keskitettyjen ICT palvelujen tuottamispaikka? Jos Imatra saa ICT palvelukeskuksen, niin hyödyt ovat suuremmat kuin haitat.

Keneltä palvelut ostetaan
Usein laajanmittaisen kilpailun voittaa joku muu kuin suomalainen yhtiö
Jos ja kun KPK:n ICT palvelut Oy perustetaan, niin suomalainen ICT-palvelutuotanto on saatava KPK:n keskeiseksi ICT palvelutuottajaksi.
Todennäköisimmät palvelutuottajat löytyvät joukosta: IBM (USA), HP (USA), Logica (Ruotsi), Fujitsu (Monikansallinen), Tieto Oy (Suomi)

Kuinka varmistamme että paikalliset IT yrittäjät ja muut Imatralaiset yrittäjät hyötyvät
Jos voimme vaikuttaa siihen että paikallinen IT tuki tulee paikallisilta IT yrityksiltä, hyötyy siitä Imatran kaupungin lisäksi koko Imatralainen yritystoiminta

Vielä lopuksi:
KPK tulevana palvelutuottajana
KPK tulee kilpailuttamaan IT-palvelutuotannon, kuinka Imatra pääsee vaikuttamaan asiaan
valtuuston ja virkakunnan tässä asiassa valvottava tarkalla silmällä Imatran etua, kukaan muu ei tule Imatran etuja valvomaan, kaikkein vähiten Sitra.

Lue artikkeli / kommentoi

Kaupungin edustajan puhe 2007 itsenäisyyspäivän päätilaisuudessa sankarihaudoilla

Kaupungin edustajan puhe 2007 itsenäisyyspäivän päätilaisuudessa sankarihaudoilla: Antero Lattu

Kunnioitetut sotiemme veteraanit.
Arvoisat sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä kokoontuneet vieraat.

Perinteisesti olemme itsenäisyyspäivänä pysähtyneet hetkeksi hiljentymään sankarihautojemme äärelle. Nämä muistolaatat kertovat uhreista, joita maamme itsenäisyystaistelut ja vapauden puolustus on meiltä vaatinut. Sankarihaudat ovat suomalaisille pyhää maata. Näiden kumpujen alla lepäävät sankarivainajat joutuivat isänmaata ja kansaamme puolustaessaan uhraamaan oman elämänsä jotta me, sotien jälkeen syntyneet saimme synnyinlahjanamme jatkaa läntistä kulttuuriperintöä.

Meille kaikille tänään sankarihaudoille kokoontuneille, tämä hetki on kunnianosoitus myös isänmaata kohtaan. Se on kunnianosoitus kaikkea sitä kohtaan, joka on meille pyhää ja puolustamisen arvoista. Nyt on meidän vuoro olla lujina puolustaessamme isänmaata ja kantaessamme vastuuta suomalaisten hyvinvoinnista. Sitä työtä tekevät näkyvimmin ne nuoret miehet ja naiset jotka nyt suorittavat asevelvollisuuttaan varusmiespalveluksessa. Heitä ei saa unohtaa.

Tänään itsenäisyyden 90-vuotisjuhliaan viettävä Suomi, osana Euroopan unionia ja globaalia talouselämää on kovien haasteiden edessä. Yksi suurimmista vaaroista liittyy metsäteollisuuteemme. Venäjä tavoittelee puutulleillaan merkittäviä osia meille elintärkeästä tuotantosektorista ja vuosikymmenien aikana kehitetyistä tuotteista sekä kansainvälisesti tunnustettua osaamistamme metsäsektorilla. Puolustaaksemme etujamme metsäteollisuudessa tarvitsemme Euroopan Unionin apua, toivottavasti myös saamme sitä.
Kansainväliset sijoittajat näkevät Suomen kylmänä ja etäisenä periferiana, joka ei napapiiriin kuuluvana alueena kiinnosta liike-elämää. Mutta osaamisemme kiinnostaa. Siksipä jokaisen suomalaisen, niin nuorten kuin vanhempienkin on opittava ja hyväksyttävä kansainvälisen toiminnan periaatteet. Meidän on muokattava ensisijaisesti omia asenteita yhteistä hyvää etsiessämme. Vain siten voimme menestyä tälläkin vuosituhannella. Globaali liike-elämä ei tunne sanoja kansallisvaltio, inhimillisyys tai moraali. Sellaisia piirteitä ei voi kansainvälisiltä suuryrityksiltä enää edes odottaa.

Vaikka sanotaankin että rahalla ei ole isänmaata, niin rahan omistajalla isänmaa usein löytyy. Kansallisena juhlapäivänämme toivon ja uskon että löydämme kansallisvarallisuudelle sinivalkoisia omistajia. Samalla luotan siihen, että suomalainen työtä tekevä väestö ymmärtää ajan vaatimukset. Tarvitsemme ihmisiä jotka ovat valmiina puolustamaan isänmaamme etuja ja kansalaistemme hyvinvointia sillä uhrautuvuudella kuin sotiemme veteraanit vaikeina aikoina maatamme ovat puolustaneet.

Kunnioitetut veteraanit, arvoisat naiset ja herrat
Nyt voimme kuitenkin juhlia maamme itsenäisyyttä iloisin mielin ja hienoja perinteitämme noudattaen. Suomen liput ovat kohonneet salkoihin. Vapaana hulmuavat siniristiliput virittävät kansamme itsenäisyyspäivän juhlaan. Perinteisesti sytytämme kotiemme ikkunoihin kaksi kynttilää luomaan itsenäisyyspäivän tunnelmaa, korostaen sen juhlavuutta ja kunnioitusta.

Vahvasti tulevaisuuteen luottaen toivotan teille jokaiselle hyvää ja arvokasta itsenäisyyspäivää!

Lue artikkeli / kommentoi